Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
"Ei, ei, äiti, minä en suinkaan teitä halveksi, ei, sitä en tee, en! Ei, äiti," hän tarttui mummon käteen, "ei, älkää sitä uskoko, äiti, en minä ole niin paha ... se olisi ilkeyttä minussa, ei ... ei milloinkaan ei!"
"Hyvä on", virkkoi ylituomari; "ja hädän tullen tuon minä puolestani teidän kauniille kaupungillenne avuksi niin monta miestä kuin suinkin saan kokoon. Ja nyt, hyvät ystävät, hevosen selkään!" Jos tiedän kuinka suorittaisin näät Asiat, viskatut mun päällen' näin Säännöttömästi älkää uskoko Minua koskaan Rikard II.
Kyllä runoilija kehuu, että me ylioppilaat muka olemme 'vapaita hengen lapsia' ... mutta toverit, elkää uskoko sitä, se on pelkkää korupuhetta ilman pontta ja perää... Orjia me olemme, henkisesti orjia, vääränvalantekijöitäkin..." "Mitä? Vääränkö valan? Kuuleppashan!..." "Mekö vääränvalan? Punnitseppas sanasi, et tässä sentään niinkään iltiksesi saa haukkua..."
RAHIKKA. Kaukonen, te ette enää tunne minua, mutta jos luotatte rehellisen suomalaisen puheesen, niin älkää uskoko vähintäkään pahaa tyttärestänne. NIILO. Puhukaa. RAHIKKA. Me olemme lapsuuden ystäviä. Kävimme yhdessä kansakoulua ja kulimme usein yhdessä kotiin kun vielä asuitte Kruununhaassa. Minä muutin sitten maalle, enkä ole Selmaa sen koommin nähnyt.
»Suoraan sanoen sitten, herra kuningas», jatkoi Galeotti, »jos hankkeessanne on jotain, mikä sanalla sanoen, mikä pelottaa arkaa omaatuntoa niin älkää uskoko sitä tälle nuorukaiselle ei ainakaan ennenkuin muutamien vuosien tottumus on saattanut hänenkin omantuntonsa yhtä tylsäksi kuin muiden.» »Ja sitäkö teitä epäilytti lausua ilmi, kunnon Galeotti?
ROINILA. On murhannut poikani Eeron ANNA. Maunoko murhannut ? Ei! Sinä valehtelet, katala, ilkeä ihminen, sinä valehtelet minä sanon sen sinä valehtelet... Elkää häntä uskoko, isä, elä toki ota korviisikaan mitään tuommoista! Tunnettekos tätä lakkia? ROINILA. Se on Eeron. Ja aivan märkä. ROINILA. Puhu! OLLI. Tuoltapa se Sannakin viimein tulee. Puhukoon hän nyt vuorostaan.
Ja pyydän, rouva Hermanson", lisäsi hän ja kävi äkkiä todella totiseksi, "älkää uskoko pahaa minusta, minä vakuutan, että Ester on minulle kaikkein kallein ... henkeni on halpa hänen rakkautensa ja kunnioituksensa rinnalla..."
Jos tiedän, miten järjestää nää toimet, Käsiini sotkuisina viskatut, Niin älkää uskoko mua enää koskaan. Molemmat ovat sukuani: toinen Kuningas, jota velvoitus ja vala Mun käskee varjella, ja toinen lanko, Kuninkaan loukkaama, jot' omatunto Ja heimous käskee minun puolustaa. Jotakin täytyy tehdä. Tulkaa, käly, Ma teistä pidän huolen.
No, alota! MARIA. Mitkä kissannaukujaiset täällä on? Jos armollinen neiti ei ole kutsunut Malvoliota, hovimestariaan, luoksensa ja käskenyt häntä ajamaan teitä pellolle, niin älkää uskoko minua koskaan. "Täss' on kolme veitikkaa." Enkö minä ole hänen veriheimolaisensa? Enkö ole hänen vertaan? Helsuti rallaa, armollinen neiti! "Babyloniss' eli mies, Helsuti rallaa!"
Pitkät hetket äänettömyyttä. »Elkää uskoko», sanoi keisarinna vihdoin, »että minun tunteeni teitä kohtaan on muuttunut näinä kahtena viime vuorokautena, ja ett'en rakasta teitä niinkuin ennen, mutta minä olen antanut teidät Jumalalle ja kaikki, joka on minulle kalleinta ja jota minun on vaikea jättää.
Päivän Sana
Muut Etsivät