Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
Näin mielestämme uskallamme väittää, sillä Juteini oli aikansa etevimpiä suomen kielen käyttäjiä, ehkä etevinkin hänhän oli syntyperältään suomalaisesta kodista, ja hänestähän G. Renvallkin sanakirjansa alkulauseessa mainitsee, että »Secretarius Wiburgi urbicus Jac.
Tahdotko sinä viedä minulta ainoan lohdutuksen: että se on tapahtuva, tapahtuva pian ja onnellisemmin, kuin nyt uskallamme ajatellakaan?" Hän oli ottanut hänen molemmat kätensä ja katsoi häntä silmiin. Niissä oli rajun tuskan hohde, ja hänen muotonsakin näytti illan viimeisessä, harmaassa hämärässä niin kalvealta ja surun sortamalta. Roosa kiersi käsivartensa hänen kaulaansa ja suuteli häntä.
Uskallamme lisätä, vaikk'ei historia sitä mainitse, että sinä yönä Turun kirkossa veisattiin tavallista hartaammin Jumalalle ylistystä. Viides Luku. Kosto-retket v. 1496. Venäjässä tämä suurten hankkeiden huono loppu synnytti paljon mieli-karvautta.
»No, niin.» Olga vähän mietti. »Jokohan uskallamme?» »Mikäs siinä», sanoi Betty. Hanna yhtyi häneen ja niin oli asia päätetty. Aamulla jotenkin varhain ajeli Betty heitä ylös. Huone oli saatava siistiksi ja aamiainen pöytään. Pojat olivat jo ongella. »Minkähän leningin minä panen?» kysyi Hanna toisilta. »Ota sininen, se kaunistaa sinua», sanoi Olga, joka peilin edessä laitteli hiuksiaan.
Jos kerran me, jotka emme itsellemme ole mitään antaneet, uskallamme asettaa rajoja sille voimalle, jolta olemme kaiken saaneet, emmekö silloin voi uskoa olevamme täällä hänen valtakuntansa rajoilla, missä elämä taistelee kuoleman kanssa ja viattomuus hirmuvaltiuden kanssa! Epäilemättä on jossakin paikka, missä hyve saa palkkansa. Virginia on nyt onnellinen.
"Käännetty ja väännetty! Ettei tuota nyt..." "Luettu ja laulettu! Ettei tuota nyt..." "Siis sovittu asia. Te otatte selvän missä Josu nyt oleksii ja minä annan teille kummallekin markan. Tuohon käteen." Pojat eivät virkkaneet sitä tai tätä; katselivat vaan onkimatoihin. "No ettehän uskallakaan." "Kyllä me vaan uskallamme, mutta..." "Asioissa on niin monta mutkaa."
Mutta te tulitte todellakin liian myöhään, sillä tarkastus on jo lopussa. Olisi muuten ollut hauskaa tehdä tuttavuutenne Sepä vasta oikein jesuitan näköinen mies. Minä annan protokollat hallitukselle, joka sitten antaa päätöksensä asiassa. Minulla on kunnia, hyvä herrasväki! Pormestari. Me kiitämme ja uskallamme toivoa että herra professori puoltaa anomustamme. Meillä on kunnia. Stobenius.
Me uskallamme luottamuksella ja rukouksen kuulemisen toivolla notkistaa polvemme kuningasten kuninkaan istuimen edessä sekä avata sydämemme Hänelle, kun hätä ja tuska niitä piirittää. Miksikä emme sitte uskaltaisi rukoillen lähestyä teidän Majesteettianne, joka on asetettu tänne maan päälle täyttämään taivaallisen Isämme tahtoa?
Me olemme vain pieni ja köyhä kansa tosin, mutta sen ylellisyyden me kuitenkin voimme tällä niemimaalla itsellemme kustantaa, että me uskallamme tuntea itsenäisesti, ajatella vapaasti ja voimakkaasti.
"Ihmeitä tapahtuu, jos itse uskallamme ihmeitä tehdä; kohtalo kääntää meille kauniimman puolensa, kun meillä on uskallusta silmiämme räväyttämättä sitä silmiin katsoa. Jos Onnetar meitä karsaasti katselee, uskallusta vaan, ei muuta, ja sitä kyllä ylhäältä saamme, jos pyydämme.
Päivän Sana
Muut Etsivät