Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. marraskuuta 2025
HORHOJA Viiron Merviaan? Uskotko siitäkin jotain syntyvän? URMAS En tällä kertaa, Horhoja. He ovat asuneet liian kauvan liittualaisten kanssa vieri vierin mitään tajutakseen. Mutta minä isken ensi loven tuohon kovaan kamaraan. Usko, toverit! Kun itse uskoo, uskovat muut. ROUKA Ja me uskomme! Jää hyvästi. Lähtevät. URMAS Joka on saattanut heitä ovelle, palaa jälleen korokesillalle.
URMAS Käy muutamia kertoja kiivaasti sillanteen poikki, pysähtyy: Ei, se ei ole mahdollista! He palaavat ja me tahdomme olla yksimielisiä! Miehille: Totta, jätämme nyt kaikki huomiseen, tuumimme kukin tyynesti kotonamme. S
Hiljaisen kiinteästi: Mutta omat asiasi, Urmas...? Sinä niistä ilmotit lyhyesti orjamme kautta. URMAS Raskaasti: Niin ... ne asiat. Ne ovat minulta riistäneet monen yön unen. Mutta siinä oli niin tehtävä eikä toisin. ORPA Monen yön unen...? Katsoo pitkään: Oletko nyt varma? URMAS Olen. Sekin oli lopulta kansan asia ja liittyi erottamattomasti heimojemme onneen.
Viittaa vastaantulevalle mervi-ryhmälle: Kiiro! Puhuvat alennetulla äänellä, vetäytyvät syrjemmälle. Mertsi, Urmas ja Eila palaavat, kulkien lehdon poikki oikealle. MERTSI Lämpimästi: Nyt alan ymmärtää! Pysähtyy, miettivästi: Ei toinen alla, toinen päällä, vaan rinnakkain, lomakkain kuin sormet kahdessa yhteen liittyvässä kädessä se oli kaunis ajatus!
TUOJAIN JOHTAJA Lahja Urmaalle, mervien johtajalle! Minne saamme laskea? URMAS Iloisesti hämmästyneenä: Lahja! Osottaa korokesiltaa: Tänne nostakaa. Hilpeätä hiljaista puhelua. Miehet nostavat. TUOJAIN JOHTAJA Joukko Mervian miehiä tahtoo näin ilmaista mitä he elämäntyöstäsi ajattelevat! URMAS Sano heille kiitokseni! Tuojat menevät.
Ja kukapa ei mervi-kansalle hyvää soisi mutta sinun vertauksesi, Urmas... Pudistaa päätään. URMAS Minun vertaukseni! Oliko se niin outo? Miettii hetkisen: Täytyykö olla mervi tuon kaiken tunteakseen? Olla nähnyt nuo äänettömät suot ja korvet, joissa suku suvun perään hiipuu yksinäisenä ja unhotettuna hautaansa? Ymmärtäisittekö paremmin erään toisen Häipyvät uhrilehdon tielle.
KOVAS Nousee, raskaasti: Sillä tiellä emme voi sinua seurata! Eräitä muitakin nousee. URMAS Hämmästyneenä: Ette voi...? KOVAS Emme, sillä sitä tietä astuen ei Mervialle koskaan päivä koita. HORHOJA Värisevällä äänellä: Täytyykö meidän nyt erota, Urmas? Me olemme liian kauvan rinnan vetäneet...
Muuttuneella äänellä: Urmas! URMAS Peräytyy kauhistuneena taapäin, kohottaa torjuvasti kätensä: Mitä...? Nousevatko kuolleet haudoistaan...? MERTSI Hiljaisen läpitunkevasti: Ei, vaan elävät, jotka ovat yksinäisyydessä odottaneet hetkeänsä. URMAS Yhä kauhuissaan: Mitä tahdot minusta, Mertsi...? MERTSI Tahdon sinut siirtää puoli ihmis-ikää takaperin.
URMAS Kiivaasti: Siinä nyt näette mihin veenien yllytys vie! NIITTY-MERVI Ei ole veenejä nähty ei kuultu, vaan tämä eri mieli on meidän kesken. Sanottiin taas olevan jotain tulossa, niin käytiin kysymään että mitenkä ne asiat oikein ovat. URMAS Tehän viivytte huomiseen? Nousee: Niin, minä selitän illalla kaikki.
Ja sentään on kysymys jostain muusta, joka kuuluu ainoastaan sinuun! Katsoo kiinteästi: Ketä rakastat...? URMAS Tuskaisena:
Päivän Sana
Muut Etsivät