Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Liikutuksesta värähtäen: Viisaus, Urmas, niinkuin edessämme nähdään, vie ... »oravanpoluille»! Urmas! Sinä tämän suvun nostit ja kokosit, älä nyt päästä painumaan ja hajoamaan. Tahdon muistuttaa mitä kerran käräjämäellä lausuit olin silloin lapsi, mutta sieluuni se jäi. Tahdon muistuttaa mitä vanhimpainpirtin portailla lausuit siitä, koska sanoisimme »seis». Se aika on nyt tullut.
Mertsi ja Urmas vaihtavat vaakunoita ja vievät ne yhdessä lähdekivelle, jota vasten asettavat ne vastakkain. Kansa hajoaa vilkkaasti, paikoin kiivaasti keskustellen. Mertsi, Urmas ja veeni-neito Eila tulevat puhellen lähteeltä. URMAS
ORPA Nyökäyttää päätään: Olen siitä iloinnut, lapseni! URMAS Auttaa hänet askelmista ylös: Vain yksin karvasteli sydäntäni... Asettaa pöydän päässä olevan istuimen mukavasti Orvalle... Sinun heleät antisi, äiti! Niitä riisuessani epäröin. ORPA Nyökäyttää hiljaa: Olen sinusta ylpeä, poikani! URMAS Arvasin mielesi sinustahan se kaikki on minussakin. Ja niin se alkoi.
URMAS Kuin itsekseen: Niitä kiroja minä totisesti en ole tullut ajatelleeksi...
Nuorukainen ryntää ikkunaa kohti, survasee kätensä rakkoruutujen läpi sotamiehet tointuvat, syöksähtävät päin nuorukainen riuhtasee ikkunan puitteet ja heittää ne lattialle hyppää ikkunasta ulos. Urmaan pirtti. Patsaan luona on matala, uutimeton juurakkovuode, jolta Urmas on vastikään noussut. Vuoteen vieressä matala istuin, jonka päällä pari maljaa.
URMAS Lämpimästi: Hän on jalo, äiti! Olen häneen mieltynyt ja sukumme asia liittää meitä päivä päivältä lujittuvin sitein. ORPA Sukumme asia, taas...? Niin niin... Hiljaisen värähtävästi: Ennen meitä raastettiin väkisin miehen taljoille, sitten meitä myytiin suurista lunnaista. Tuleeko nyt asiat, kaikkinaiset asiat ... ei koskaan se yksi? Sekin olisi ollut uusi usko, poikani.
On saapunut Metsä-Merviasta miehiä iloisin uutisin, tärkein asioin. He odottavat sinua. URMAS Tulen heti niin tervehdi isäntääsi! Orja poistuu. Iloisia uutisia, tärkeitä asioita kuulitko sinä, äiti? Niin, se kasvaa kuin vyöryvä lumipallo! Miehiä menee, miehiä tulee, kirot suistuu, kiistat talttuu.
Ei mervi anna koskaan veenille perää, ei vaikka taittuis! TOISET NUORUK. Ei! ENSIM. NEITO Mutta mitäs se Urmas sanoi kuulittekos te, pojat? ENSIM. NUORUK. Etkö sinä muka kuullut? ENSIM. NEITO Ka kuulin, mutta ymmärsittekös? Se ei ollut tavallista. ENSIM. NUORUK. Mitä lie ollut olevinaan! TOINEN NEITO Minusta siinä oli joku pistos.
Me vannomme teitä vastaan saman taistelun kuin heitä, me tästä päivästä nimitämme teitä sillä nimellä, mikä teille kuuluu te salaveenit! ROUKA Mutta, vanha ystävä, eiväthän he veenejä ole, vaikka ovatkin tuossa asiassa eri mieltä. TOISET Ovat, ovat! Johtajansa hylkäsivät! URMAS Porton kiharat ovat porttoa!
TOINEN TORVIMIES Mervien seppelpäät, nuorukaiset ja neidot saapuvat! VEENI-NUORUKAINEN Nyt saamme piimää päälle! Naurunpyrskähdys. JOKU MERVI Ken karhuvaakunan varressa, torvimies? TOINEN TORVIMIES Ken...? Katselee tietä pitkin: Urmas karhuvaakunan varressa! Vasemmaiselta tieltä kuuluu harvatahtista astuntaa ja keinuvaa verkkaista laulua.
Päivän Sana
Muut Etsivät