Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Ja sentähden aion koko matkan päivä päivältä kirjoittaa kaiken mitä teen, näen ja koen, kuten jäljempänä ilmenee. Ja ennenkaikkea paljon riippuu siitä, että unohdan nukkumisen ja suuresti omistaudun purjehtimiseen, niin että kaikki sujuisi hyvin, mistä koituu suuri työ.» PERJANTAINA ELOKUUN 3. P
Mä valanrikkojaa kiroon, hänet ijäiseksi unohdan ja toivon vielä toisen naisen löytyvän itselleni. Hänet unohdan, vaikka olis hän kaunis kuin kesä-yössä Sulamit, vaikka katuiski hän tekoansa ja maassa edessäni rukoillen matelis. Tämä kuule, taivas korkea, tämä lupaukseni on, ja, se tietään, ennen kuolemaan kuin siitä poikkeisin mitä olen luvannut.
Ne ovat vieneet ihmishengen orjuuteen, lihan ja aineen ylivaltaan... Anteeksi, minähän unohdan aivan, että kunnon Karpalainen odottaa minulta kiitosta suuremmoisesta vastaanotostaan. KARPALAINEN: Ei kestä kiittää, herra maisteri. Minä seison kyllä mielelläni ja kuuntelen niin kauan kuin dominus magister vain puhuu.
"Vaan se nyt on yhdentekevää", jatkoi hän, ja silmiinsä tuli jälleen täyttä tuntoa osoittava ilme, "minä unohdan sen, mikä takanani on, ja koetan saavuttaa sitä, joka edessäpäin on, kilvoitellen päämäärääni kohden, kuten Filippiläis-epistolan 3 luvun 14 värssyssä sanotaan, päämäärää kohden, kohden ... ja kohta pääsen sinne, jossa unohtuu mielestä, että on ollut vanha ja sairas ja köyhä..."
Hän nous ja lausui: »Siitä ymmärtänet, kuin suurta tunnen rakkautta sinuun, kosk' unohdan tään tyhjän turhuutemme, lujiksi kappaleiksi varjot luullen.» Kahdeskolmatta laulu Jo Enkeli, mi piiriin kuudentehen meit' oli ohjannut, ol' seisahtunut, minulta merkin ohimoilta poistain. Sanonut oli 'Autuaiksi' niitä, jotk' oikeutta halas; toisen sanan, ei muuta, vielä oli tainnut: 'jano'.
En ollut vain varma mielessäni sen suhteen olisiko minulle mitä hyötyä, papiksi aikomiseeni nähden, aivan maallisten asiain kanssa askaroimisesta. Olisiko tuosta häiriötä mitään eli hankaluutta jotain vasta? Entä unohdan kaikki tähänastiset opintoni?" "Ole huoleti kerrassaan, veikkoseni", lohdutteli pastori Friedrich, "rehellinen työ, olkoon mikä hyvänsä, on aina Jumalalle otollinen."
Mies oli Cronstedtilla väessään, mies mulle rakas vielä muistellenkin; mull' elo takana, häll' edessään, mut sama henki täytti kumpaisenkin. Unohdan paljon, pian myös, mut et mult' unhoitu, Gregori Tigerstedt. Mies miekan siin, ei muonakuormaston, sen ryhti, katse, kaikki näytti julki; solakka, kookas kasvu, vartalon noin hän, tuo reima poika, tiensä kulki.
Vaikka kuinka tiedän, ettei pitäisi, vaikka kuinka koetan, niin minä kuitenkin itse haen sitä, enkä voi siitä irtautua, kun olen sen vallassa, en voi! Voisimme varmaan molemmat, ellemme olisi näin kihloissa. Mutta nyt pitää hän sitä oikeutenaan eikä tahdo muuta kuulla. "Kaikki niin tekevät", sanoo hän. Ja minä taas unohdan kaikki, kun hän vaan panee kätensä minun ympärilleni.
Chilon kumarsi ja lausui: "Unohdan." Mutta tuskin oli Vinitius kadonnut kadun kulman taakse, kun Chilon rupesi heristelemään hänelle nyrkkiään ja huusi: "Kautta Aten ja Raivotarten! en aio unohtaa!" Samassa hän taasen meni tainnoksiin. Vinitius läksi suoraa päätä taloon, jossa Miriam asui.
Ja minä unohdan taas entisyyteni, minä en tahdo sitä muistaa, minun täytyy siitä päästä. Kynttilä palaa äänetönnä ja loistaa tasaisesti. Olen juonut lasillisen olutta ja sytyttänyt sikarin.
Päivän Sana
Muut Etsivät