Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Mutta te nousette jälleen. Sitä en minä voisi ikinä tehdä. Kyllä, jos minä kerran voin. Sillä kukaan ei ole ollut syvemmällä kuin minä eikä kukaan heikompi ja onnettomampi. Kiitos. Tätä keskustelua minä en tule ikinä unhottamaan. Viereisen huoneen ovi avautui. Lääkäri tuli pois Rabbingin luota. Rouva puheli hänen kanssaan silmänräpäyksen ja saattoi hänet käytävään.
Nyt koetti kenraalinna lohdutella Hiljaa, kehoittaen häntä unhottamaan koko asian, ja sanoi: »Vaikka Anna käyttäytyi tyhmästi, saithan sinä Alman sen sijaan ystäväksesi. Alman pitää usein pääsemän sinun tykösi, ja minä luulen, että Annakin vielä joskus halustakin tahtoisi olla ystäväsi, ja silloin hän varmaankin katuu, ettei hän sinua tänään niin kohdellut kuin Alma.»
Kutsua ei omaksensa hän voi kuin viitan ja sauvan, ei kotiliettä häll' oo, vierellä armasta ei. Yksin hän kulkee ja kulkee ja yksin kuolohon nukkuu. Juonut, onneton, mies, Muusain hän kaivosta on! Paimen, ken ohi kumpuni käyt minäkin kävin kerta, niinkuin nyt sinä käyt, kentillä Arkadian, mullekin tyttöni mun teki vuoteen laakerilehtoon illoin ja unhottamaan karjani viekoitti mun.
He olivat kaikki kuulleet sen, ja oli kuin hetkiseksi olisi kaikki hiljentynyt ja kahdet- tai kolmetkymmenet kasvot kääntyivät minua kohden minun lakkaamatta pyörittäessäni hattuani ja katsoessani kasvoista toisiin ... oi, en tule koskaan unhottamaan niitä kasvoja. Kunnes toistin jälleen kovalla äänellä: Niin, hra Crangier on varmaan lähinnä skandinaavista käsitystä. Mihin menet? kysyi Rumiéres.
Viini saatti itsekunkin unhottamaan omat vastuksensa, ja niin tapahtui, että kaikki tahtoivat Gergely'lta kuulla hänen vaiheitansa. "No, poikani", lausui vanhus, "sanoppas nyt, kuinka tässä olet ilpo elävänä, vaikka kerran jo kuolit?"
Suuri oli sekä isäni että minun iloni kohdatessamme toisiamme lähes kahden vuoden perästä. Emme olleet toisiamme nähneet sitte kuin erosimme hänen minua kyydittyään kisällimatkoilleni. Saapuessani kotia, otti kotiväkeni minua ystävällisesti ja ilolla vastaan, ja heidän ynnä naapurien osottama ystävällisyys saattoi minut piankin unhottamaan kärsimäni kurjuudet.
»Antakaa anteeksi, sennor,« sanoi eversti, »mutta kauhea uutinen, jonka toitte mukananne, saattoi meidät unhottamaan sen surkean tilan, jossa te itse olette. Minä pyydän, älkää sanoko sanaakaan ennenkuin olette tointunut täydellisesti.« Siinä tuokiossa tuli palvelija, joka kantoi tarjottimella kylmää lihaa, hedelmiä ja pullon hyvää viiniä.
Totta puhuen minä itse kärsin jäykkyydestäni, ja se on paras puolustukseni. Mutta sitäpaitsi minä olen luonteeltani leppymätön, hidas suuttumaan, mutta vielä hitaampi unhottamaan. Ja nyt olin suuttunut sekä toveriini että itseeni. Parin päivän ajan hän oli minulle väsymättömän ystävällinen.
Kuitenkin kiitän teitä, enkä tule unhottamaan nimiänne." Väkijoukko hälveni, ja kukin meni askareihinsa. Virtaa alas. Taistelu varustetussa leirissä. Vähän ajan kuluttua näkyi pieni kanootti, jossa istui kaksi miestä, lähestyvän vastaiselta rannalta. Stanley käski yhden tulkeista pyytämään heiltä kanootteja, että päästäisiin toiselle rannalle.
»En vielä», vastasi hän, »mutta minä olen erittäin nopea unhottamaan, David!» »Mutta yhden seikan huomasin aivan selvään», lausuin, »sen nimittäin, että sinä tahallasi vedit sotamiesten huomion puoleemme!» »Aivan oikein», vastasi Alan. »Niin olisi jokainen kunnonmies menetellyt. Sinä ja minä olimme viattomia.»
Päivän Sana
Muut Etsivät