Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Sitten joku sanoi: »Minkähän vuoksi se ei ole meitä kurittanut koskaan?» Se tyhmä poika sanoi: »Ei varmaan ole viitsinyt meitä raukkoja.» Paljas-Pekka ui siltaa kohden housut hampaissa.
Oli pyrkinyt alle lippujen heti sodan sanoman kuultuaan, pääs vaivalla vapaaehtoiseksi, kun tuhannet syyt ja keinot keksi iän puolesta viel' ei sotamies, vaikk' intoa kymmenellekin riitti. Mit' oli elää, nyt hän ties ja siitä hän kaikkia pyhiä kiitti. Niin yö yli Marnen laskeutui ja laaksossa sakeat usvat ui. Mutta korkealla yli maan piti tähdet hiljaista vahtiaan.
Virkki ja ruoskall' iski, ja tuntien siukuvan siiman karkasi lentoa täytt' orot eespäin uhkeaharjat, vaunut akhaijein vei ne ja iliolaisien keskeen, kilpien, ruumihien yli kiitivät, vaunujen alla akseli hurmeess' ui, veri kasteli myös nojakaiteen, viskautuin kavioista ja vinhain pyörien alta.
Virta vei nuolen, ja minuutin kuluttua se jo ui järven pinnalla. Tunnin perästä oli minulla köysi nuoran sijassa, ja vedin veneeni ja itseni saarelle. Seuraavana yönä vähää ennen auringon nousua oli kaikki omaisuutemme muutettu saarelle. Olin siis saarelainen. Lahti saaren nenässä ei ollut suuri. Pari kolme venettä sinne kuitenkin hyvin mahtui.
Nuori matkamies ui todellakin niin voimakkaasti ja ponnisteli niin lujasti aaltoja vastaan, että virta, vaikka se olikin kova, ei saanut häntä temmatuksi paljoa alemmaksi tavallista maallenousupaikkaa.
"Hyvää yötä, herra ylikanunamies!" sanoi hän yht'äkkiä. "Noo!" äännähti tämä "joko sinä nyt lähdet? Ui, miten jalkaani pakoittaa!... Hyvää yötä, hyvää yötä, harvinainen ystäväni!"
"Ole varoillasi!" huusi nuorukainen hänen jälkeensä ja juoksi rinnettä alas. "Kaikkia vielä!" huudahti Olina vihaisesti ja joudutti edelleen porsasta kepillä, jotta se päästi hurjan kiljunnan ja ryntäsi suoraan jokeen vetäen Olinan mukanaan. Ja siinä se ui aika kyytiä virtaa alas ja veti Olinaa jälessään kuin vedenpinnalla ajelevaa katajapensasta.
Ka, survi, survi!» Ja isä ja poika ovat molemmat kyyryssä työntelemisestä, venhe hyökkää kohisten eteenpäin, koira on loikannut järveen ja ui jälestä, häntä liehuen pinnalla. Räkättäen lentää emo ilmaan, potkaisekse kuin pallo kohtisuoraan ylös. Samassa paukahtaa laukaus, ja kuperkeikkaa heittää lintu, pudoten takaisin järveen.
»Kenneth», lausui vanha rosvo, »kuule isäsi isän sanat! Muutama saksilaissoturi ja Allan Verikäsi läksivät vähän aikaa sitten tästä leiristä, mennäkseen Caberfaen maakuntaan. Vainoo heidän jälkiään niinkuin hurtta haavoitettua metsäkaurista ui järvien poikki kapua vuorien yli samoa saloja myöten älä levähdä, ennenkuin olet heidät saavuttanut.» Pojan muoto tuimistui ukon näin puhuessa, ja käsi tarttui puukkoon, joka oli pistetty hänen repaleisen plaidinsa pitimenä olevan nahkahihnan taakse. »Ei!» lausui vanha mies; »sinun kädestäsi hänen ei pidä saaman surmaansa. Epäilemättä he tiedustelevat sinulta sanomia leiristä sano heille, että Annikka Lyle, harpunsoittaja, on havaittu Ardenwohrin herran lapseksi; että Menteithin thane aikoo ottaa hänet vaimoksensa papin edessä; ja että sinut on lähetetty kutsumaan vieraita häihin.
... Loiskis! kellariin ne menivät! Sinne menee jäännös vuosihyyrystä mutisi hän itsekseen. Matruusi on lintu, jota metsästäjä vainoaa! oikea varpunen virikkeiden keskellä ... hän ui pelkkien haikalain seassa!... Rejer puisti olkapäitään... Hm! hm niin! täytyy olla koko mies voidakseen ainoastaan elää!
Päivän Sana
Muut Etsivät