Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Ihan kapteenin seljän takana löi meri lakkaamatta laivan kylkeä, raskaasti, uhkaavasti, niin että pienessä ahtaassa huoneessa kumahteli niin kamalalta, että nuori tuomari, vielä tottumaton toimeensa, ihan kalpeana katsoi sinnepäin, kuin odotellen meren minä hetkenä hyvänsä vierivän heidän ylitsensä.
"O hoh!" ivasi Marks inhottavimmalla tavalla. "Ylpeile vain nyt oikein vapaudestasi; saammepahan nähdä, kuka tässä vapaa on! Meillä on vangitsemiskäsky ja tässä on kaksi oikeudenpalvelijaa. Siis antautukaa hyvällä." "Ja minä sanon teille, älkää astuko enää askeltakaan, jos henkenne on teille rakas!" huusi Yrjö uhkaavasti. "Meillä on aseita puolustaa itseämme."
Jaa, jos herra hyväntahtoisesti rupee sinua kuuntelemaan. Minun kanssani puhutaan tuolla toisessa huoneessa, sanoi hän, uhkaavasti viitaten päällään polisioikeuden istuntohuoneen ovelle. Ja iskien taas keskinäisen ymmärryksen silmää Gabrielille läksi omalle puolelleen. Hänen mentyään tuli ilmi, että kaljupäinen olento osasikin mainiosti puhua ja selittää. Niinkuin iilimato hän tarttui Gabrieliin.
Marsi vaan tiehesi, minä en lähde, ennenkun sen olet tehnyt, sillä minä en jätä naapuriasi turvatta", sanoin hänelle. Vihdoin lähti tuo kostoa pyytävä mies pois vihapäissään, katsellen väliin jälkeensä vihaisesti ja uhkaavasti.
Mitä mitä tämä nyt taas on! sanoi hän niinkuin olisi jatkanut eilistä toraa ja huomaamatta isäänsä. Tullivahtimestari oli todellakin siepannut jostakin kepin ja tuli nyt uhkaavasti esille. Niin. poika, mitä sinä täältä oikein haetkaan, alatko laputtaa Mutta silloin neiti Vestlund purskahti itkemään ja otti Gabrielia kädestä. Kyllä se on niin, pappa, kyllä se on niin, puhui hän nyyhkyttäen.
Pojat eivät olleet tuosta millänsäkään, nauroivathan vain ja katsoivat akkunasta Hikliinin jälkeen. Niin kauvan kuin hän näkyvissä oli pui hän nyrkkiä ja katseli uhkaavasti jälkeensä, pojat vain nauroivat ja tuumailivat että: "leppyyköhän tuo koskaan." Talvi oli kulunut, kevät tullut.
Boleslav, jonka ajatuksissa vielä pyöri paenneen valoisan olennon kuva, ei ymmärtänyt ensi tuokiossa, mutta sitten hän äkillisessä vihan puuskassa syöksähti pappia kohden. Mutta vanha kirkkoherra ei ollut niitä miehiä, jotka antavat itseään pelotella ja heidän molempien uhkaavasti silmäillessä toisiaan, huusi hän: »Boleslav von Schranden, onko minulla oikeus tähän epäluuloon vai eikö ole?»
"Kyllä kaiketi olette Lillun kautta viekoitelleet Ainaltakin kirjeen! Tuo kaikki on kovan jumalatonta ilkeyttä!" sanoi Martti kovan harmistuneena. "Kyllä nyt jo ymmärrän täydellisesti sinun; päätös on tehty: jos sinä pysyt päätöksessäsi, niin perinnöttä sinun pitää pois tästä talosta", sanoi Kirri uhkaavasti. "Jos niin kovat saatatte olla, niin minun täytyy lähteä pois isän kodista.
Mutta rouvat tekeytyivät kuuroiksi eivätkä olleet tietävinäänkään. Matamit astuvat ulos! uudisti vahtimestari uhkaavasti. Puhemiehen rouva katsahti taaksensa. Porvaristo istui liian kaukana voidakseen tulla apuun, mutta kuitenkaan hän ei tahtonut luopua oikeuksistaan, varsinkaan kun kaikki voi olla vain erehdystä.
Tuo nuori tyttö kääntyi pelästyneenä ympäri ja puoleksi tukahtuneena kiukusta katsoi hän uhkaavasti sisartaan, joka muka olisi voinut varoittaa. Mutta sisar vaan hymyili ja katsoi isäntää kasvoihin aivan kuin vakuutettuna siitä, ett'ei hänen tarvitse mitään pelätä.
Päivän Sana
Muut Etsivät