Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025


"Elä sinä moiti, Lippa, markkinoitasi, hyvät sinä markkinat pidit, kun oikein ajattelet", nauroi Härmänmäen isäntä, joka oli saanut kuulla Lipan ja Kallen välisestä asiasta vähän. "Enpä heitä pahoin moitikkaan!..." tuumasi Lippakin.

Mutta, niinkauvan kun seisomme yhtä kalliilla perustalla molemmat, luulen ettei katso hän sitä vaivan-maksavaksi houkutella puoleensa toisen kihlattua. KILIAN. Kuinka taitaa hän toivoa? SELMA. Mitä huolii hän liitoista, kihlauksista, hän se itsekäs, luottaen vaan rikkauksiinsa. KILIAN. Mutta enhän ole vielä selkeällä mitäkohden pyrkivät nyt tuumasi.

Saataneenhan tuli sammumaan, ja onhan saloja palamaankin, paremmin heinää kasvaa ja helpompi on metsänkävijän kulkea. Heitämme sen asian Panun haltuun, lie hänellä taikoja tulellekin. Mitä miehet arvelevat? kysyy vielä kerran Panu. Ei ole tyhmä tuumasi, voipi kasvaa vilja runsas, mutta miten kaukaisten paikkain miehet tänne tullemme kaatamaan ja polttamaan?

Vähäisen ajateltuansa Anni vastasi tarvitsevansa kampaa ja aikoi mennä rahaa ottamaan; mutta Vilho sanoi: »Kyllä minä rahan sitte saan, kun kamman tuon», ja läksi nyt iloisena pois. Vilho päätti antaa kamman lahjaksi Annille ja tuumasi ostaa hänelle vielä silkkihuivinkin. Hän ajatteli tytön iloa ja oli onnellinen. Anninkin sydän oli iloa täynnä. Hän tuumasi: »Eiköhän Vilho minulle kampaa lahjoita?

Sanotaan vaan, etteivät he ole mitään vääryyttä ja pahaa tehneet, ovat vaan tienanneet rahoja, mitä jokainen ihminen tekee. Heille se nyt vaan sattui semmoinen vahinko, että nähtiin, ei muuta mitään, Se oli vaan heille sallittu muka sellainen vahinko, niinkuin Maijakin vast'ikään tuumasi.

"Ett'eikös me lähdetä kohta tästä markkinoille, Matti, ja oikein herroiksi aisakellon kanssa?..." "No saatetaanhan tuonne lähteä", tuumasi Matti verkalleen ja taas kaputtelemaan rupesi. "Lippa kait se jääpi kotimieheksi lasta katsomaan... Me tuomme markkinaisia siitä hyvästä... Etkös jääkin, Lippa?..." "Enkä jää, minun pitää kengäksetkin ostaa, kovin alkaa nämäkin jo hajota ja irvottaa..."

Niin, niin! tuumasi Ivarsson-ukko. Kyllähän se on parasta, kääntyä sukulaisiinsa, kuin sattuu olemaan ahtaalla. Ja sinä voit ymmärtää, että minä autan sinua aivan mielelläni, kuin se vaan on minun vallassani ja joll'eivät toiset, joista minä olen edesvastuussa, kärsi mitään vahinkoa.

Niin, sitäkään ei käy kieltäminen, tuumasi jäätehinen alakuloisena. Nyt on sinun vuorosi kysyä." "Mikä on se, joka syntyi maailman alussa ja kuolee maailman lopussa, eikä kuitenkaan tule viittä viikkoa vanhemmaksi?" "Oo, sitä ei tiedä kukaan, etkä sinäkään", vastasi jäätehinen neuvotonna. "Tiedänpähän, se on kuu. No, mikä on se, joka lakkaamatta irvistää?"

"Siinä minä makasin ja tuumailin kaikenmoista, niin että pääni kävi yhä kuumemmaksi, kunnes vihdoin olin ajaa jytkyttävinäni rattailla Ison-Olan kanssa." "Niin, rattaat ne palasivat tyhjinä kotiin!" sanoi kapteeni huoahtaen... "Saat nähdä, että hän vielä tulee vaunuissa Giljelle!" tuumasi tohtori.

"Sinullapa on aina monet temput", tuumi Antti. "Parempi on heti laskea koira irti ja ampua jokin metsän otus, sillä kaiketi niitä on täällä kyllin Eerik-herrallekin." "No niin luulen minäkin, mutta tehdään nyt kuitenkin, niinkuin minä sanon." "Tehdään vain, koska sinä aina tahdot pitää omat tuumasi kaikessa", virkkoi Antti nyreän näköisenä.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät