United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kädet leikkelevät, alituisessa liikkeessä ollen, kannikan kannikasta irti, tuopit kolahtelevat pöydän pintaan, ja lusikat vilkkavat taitavasti kuljetettuina suusta kuppiin ja kupista suuhun. Ensin ei siellä mitään puhuta, mutta sitten alkaa nieltä väin palojen lomassa kuulua sana tuolloin, toinen tällöin ja lopulta kokonaisia lauseitakin. Putosi tammalta kenkä metsään. Etkö etsinyt?
Isäntä kulta, täyttäkää vielä kerran tuopit koko joukolle! Minä maksan! Niin huusi eräs pienenläntä mies, tavallinen porvarispuku yllään, ja laski kourallisen hopearahoja tarjoilupöydälle; sen tehtyään hän kääntyi takaisin keskilattialle kerääntyneen joukon luo, jonka kanssa hän vilkkaasti huitoen käsillään oli pakinoinut. Helkatin aulis mies tuo!
Antakohon armoluoja, Tätä sontaista pihoa, Kakaraista kaivotietä; Kyllin sontoa pihalle, Kakaroita kaivotielle, Kyllin sonnan säätäjätä, Kakaran karistajata, Näillä pienillä pihoilla, Kapehilla karjateillä! Suokohon sula Jumala, Antakohon armoluoja, Oluessa tuopit olla, Maljat maiossa märätä; Jotta saisi saamatonki, Ottaisi olematonki; Jott' oisi antoa kylälle, Kyllin itsellä eleä!
Tuo oli Tuuri onnellinen, talonpoika taidollinen, tunsi päihtyvän verensä, sydämensä suurentuvan riemusta remahtavasta; kaatoi kannuhun olutta, lausui tuolla lausehella: "On eloa, on iloa, pöydät pantuna parasta, yks on riemu miehen riemu: tulla Tuonelta takaisin, nähdä Kalman karkkoavan." Jatkui juhla, täyttyi tuopit, täyttyi, tyhjeni samassa. Juopui Tuuri taidollinen.
Itse tuon sanoiksi virkki: "Jop' on täällä syömät syöty, häät juotu, piot pi'etty, oluet osin jaeltu, me'et miehin mittaeltu, kannut kannettu kokohon, tuopit roukkoihin rovittu! "Oi sie Pohjolan emäntä, Pimentolan pitkähammas! Pi'it häät häjyn tavalla, kutsut koiran kunnialla.
Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan tuopit tuolta maalta, Kannut mailta kaukaisilta, Puolehen punaisen pöyän, Päähän pitkän pintalauan. Kun ma laululle las'eme, Virrentyölle työnteleme, Laulan tuoppihin olutta, Kaikki kannut mettä täynnä, Kupit kukkurakuvulle, Va'it varpalaitehille.
Siitä lieto Lemminkäinen heti tultua tupahan lauloi tuopit tuonnempata päähän pitkän pintapöyän, tuopit täytehen olutta, kannut kaunihit simoa, va'it varpelaitehille, kupit kukkurakuvulle: olipa olutta tuopit, mettä kannut kannettuna, voita pantuna varalle ja siihen sianlihoa syöä lieto Lemminkäisen, Kaukomielen mielitellä.