Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


Mutta laskenut on päivän loimo, on tullut, taivas pilveen käynyt, Kesä-yösen valon himmentäen. Yösen levolle jo vaipunehet Ovat juhdat pajistohon alhon; Mutta kuorsatenpa aina Tuomo Sammalkiven suojass' uneksuvi; Koski hälle univirttä veisaa. Vielä hetki vierii.

Tätä tehdessään hän vähä väliä nosti kättänsä pyhkiäkseen niitä kyyneliä, jotka vierivät hänen poskilleen. Tuomo istui vieressä, Uusi Testamentti polvellaan. Ei kumpikaan virkannut mitään ja lapset nukkuivat vielä. Viimein Tuomo nousi ylös, meni vuoteen ääreen ja rupesi katselemaan pienokaisiaan kuiskaten itsekseen: "Tämä on nyt viimeinen kerta."

"Niin kauvan kuin hienot ihmiset myyvät miehiä ja naisia, en ole yhtään heitä huonompi. Ei ostaminen ole halveksittavampaa kuin myyminenkään." "Mutta minä en aio isoksi tultuani tehdä kumpaakaan", sanoi Yrjö ylpeästi. "Oikein häpeän maamiehiäni tällä hetkellä." "Hyvästi nyt, Tuomo setä", lisäsi hän, sitten hellästi, astui ratsunsa selkään ja ajoi tiehensä.

Hän huomasi, että Tuomo tarkasteli hänen töitään ja paheksi niitä, Vaikk'ei Legree sitä milloinkaan kuullut hänen huuliltaan, tunsi hän sen kuitenkin vaistomaisesti. Tuomo osotti myöskin hellyyttä ja sääliä kärsiville tovereilleen, mikä ei ensinkään ollut Legreen mieliksi.

Ja kun Eva sitten Tuomon kotiintullessa kysyi: "No, Tuomo setä, mitä sinulla on minua varten?" soi tämä kuin musiikki hänen korvissaan. Ja Eva puolestaan osotti ystävyyttään ja kiitollisuuttaan niin usein, kuin suinkin ymmärsi ja osasi. Kun Tuomo halusi kuulla raamattua, oli Eva aina valmis lukemaan.

Vaan ei," jatkoi hän heti hiljemmin ja hartaasti kuiskaten, "ei, minä tahdon nyt taas uskoa häneen, nyt, kuin tiedän, että hän ei ole kääntänyt kasvojansa kokonaan pois minusta." Tuomo alkoi puhua, vaan Cassy esti. "

Ja nähdessään hänen kirkkaat silmänsä ja kultakutrisen päänsä pistäyvän esiin jonkun pumpulipakan takaa, tuli hän ajatelleeksi niitä enkeliä, joita hänen Uudessa Testamentissaan kuvattiin. Kauvan aikaa kesti kuitenkin, ennenkuin Tuomo uskalsi lähestyä häntä, ja pienokainen puolestaan, vaikka olikin huvitettu kaikesta mitä näki, oli kuitenkin arka ja pelkäsi.

Hän pehmitteli uudestaan sairaan vuoteen, asetti vesipullon hänen lähellensä ja poistui yhtä hiljaa, kuin oli tullutkin. Ihan samaan aikaan, kuin Cassy oli yöllä Tuomo paran luona, tapahtui Legreen huoneessakin jotain, vaikka paljon meluisemmin. Legree oli Tuomon häpeällisen ruoskimisen jälkeen hyvin kiukkuinen.

Päin vastoin he ensi tilaisuudessa olisivat valmiit kääntymään julmuudessaan teitä vastaan." "Orja parat!" puhui Tuomo säälivästi. "Kuka on heidät sitte niin julmiksi tehnyt? Ja jos he nyt ovatkin sellaisia, pitääkö minun sitte tulla saman kaltaiseksi? Ei, ei, minä kiitän sydämmeni pohjasta teitä neuvostanne ja äskeisestä avustanne, mutta minä en voi tehdä itseäni toiseksi, kuin olen.

Clare ei voinut olla täyttämättä mitään lapsensa toivetta. Hän vähän ajatteli ja myöntyi. "No, olkoon niin," sanoi hän, "minä täytän tahtosi, Tuomo pääsee vapaaksi. Mene nyt levolle ja malta mieltäsi huomiseen asti." Huomiseen asti! Herra Clare ei enää nähnyt sitä huomenta.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät