Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Noin he istuivat vaihtamassa senkaltaisia tärkeitä mietteitä, suutelivat toisiansa eivätkä osanneet sanoa muuta kuin: olet todellakin täällä! ja: kuinka kaunis sinä olet Ellen! ja: minkä kauhean parran olet saanut! ja tuota tuommoista, vaikka ajoivat ihan pappilan ja tohtorin asunnon ohitse. Kuka ajattelee pappia ja tohtoria semmoisina hetkinä. Ja sitten olivat kotona.
"Annas kuulua, Fedja!" huusi Radilov. Fedja kavahti ylös, rupesi astumaan tuommoista uljasta omituista käyntiä, jota käy tanssittaja kesyn karhun edessä, ja rupesi laulamaan: "Meidän kujalla tyttöset"...
Mutta hän laski arveluitaan paremmin jälestäpäin kuin edeltäkäsin ja niinhän muutkin nerokkaat sielutieteilijät tekevät. Melissalla oli vauva ja se olikin nimenomaan Melissan vauva vähäisempi toisinto hänestä itsestään. Mrs Morpher huomasi sattumalta, että tuommoista olentoa salaa oli olemassa.
No, no, kyllä se aika sinullekin vielä koittaa, jolloin tuommoista panet mieleesi muuta en sano. Mutta minäpä sen muistan vallan hyvin. Allakassani seisoo huhtikuun viidennen päivän päällä: »Maitotinki maksettu» ja sitten vähän alempana: »Pappa tuli kotiin hutikassa». Ja saa nähdä, vielä sinua kerran KAMREERI. Mutta nythän olemme jo maaliskuussa, niin etteihän tuota
"En, en, enkä tahdo mitään semmoista ymmärtää. Sinä et käsitä kuinka kipeältä tuntuu kuulla tuommoista sinun suustasi." Anna puhui kiivaasti. "No niin", sanoi Eksköld tyynesti. "Oli aika, jolloin minäkään en sitä ymmärtänyt, mutta sitten opin." "En soisi, että olisit sen koskaan oppinut", sanoi Anna hermostuneesti. Eksköld naurahti.
ELISABETH. Hänellä oli semmoinen into teaatteriin. PASTORI. Teaatteriin? Olisiko hän mennyt teaatteriin, Maiju? Minun lapseni? ELISABETH. Hän tiesi, ettemme siihen koskaan suostuisi, varsinkaan et sinä. Sen vuoksi sitten otti ja karkasi. Maiju raukka. PASTORI. Raukka? Sinä häntä vielä säälit. Tuommoista, joka joka pettää omia vanhempiaan, joka kevytmielisesti heittää kotinsa
Pyysithän minua itseäsi pystykokoon auttamaan, mutta mitenkä tuommoista tönkkiä auttaa, joka on kankea kuin puu; täytyy ensin wähän hieroa, että hiukankaan notkistuisit, ja sitten..." Noita puhuessaan alkoi mies tukkia käsiään Heikin taskuihin. "Roswo, ryöwäri! Heitä minut rauhaan", koki Heikki sanoa. "Wai niin, wai roswo ja ryöwäri!
Hyvä pieni Lona, tule ja auta minua vähän!" sanoi hän vähän hiljempaa, kun oli ovella, mutta jonka hän heti avasi ja huusi Petterille: "Elä nyt unhota, että ryytikauppiaan naulat temmataan ulos ainoasti sormista!" "O Jumala!" huokasi Petter tuskin kuuluvasti, "ja tuommoista syöpäläistä kärsit sinä kauniin maasi päällä! Ah, minä en tahdo kertaakan puhua jalon Akselinpojan kanssa.
Kylläksi oli hän jo muutenkin alentanut itsensä. Hän otti hänen kuvansa, repi sen pieniksi palasiksi ja viskasi ne uuniin. Samoin kaikki kirjeet, joita hän oli säilyttänyt. Ja sitten hän nauroi taas, tuommoista kamalaa, soinnutonta naurua.
Maria täti sanoo, ettei hän koskaan ole voinut uneksiakaan tuommoista aikaa tulevaksi, että äidit ja tyttäret istuvat puhelemaan siitä mikä on muotikasta, ja mikä ei ole muotikasta, ja kuinka he neuloisivat ja korjaisivat läninkinsä viimeisen muodin mukaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät