Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Saleissa levittivät kirkkaat suihkukaivot viileyttä, korkeilta parvekkeilta kaikui suloisin soitto ja hoviväki istuen kauneilla matoilla kuunteli tuossa alhaalla; kalleita savustimia paloi tuoksua levittäen ylhäällä holveissa.
Kaukana kukkien luona, missä ne laiskoina liitelevät, koirakset ovat havainneet ilmiön ja hengittäneet sitä mukaansatempaavaa tuoksua, joka vähitellen leviää naapuripesiinkin saakka. Heti joukot kokoontuvat ja syöksyvät kuningattaren jäljessä tuohon riemun mereen, jonka läpikuultavat rajat siirtymistään siirtyvät niiden tieltä.
Hän oli käynyt täyteläisemmäksi, mutta kasvot olivat yhtä avonaiset ja silmät yhtä kirkkaat, vaikka ne nyt olivat kyyneliä täynnä. Kuin hauta oli peitetty, tunsi hän käden hartioillaan: Hänen takanaan seisoi Knut Holt. Kirkkomaa oli tyhjä; vain he kaksi seisoivat haudan ääressä. Vieno tuuli puhalsi; maa alkoi tuoksua keväältä. Ystävykset eivät vielä olleet vaihtaneet saunaakaan.
Liikkumaton haalea ilma oli täynnä omituista suloista tuoksua, jota tahtoisin verrata villiin hunajaan. Mikään ääni ei häirinnyt hiljaisuutta aavalla arolla paitsi mehiläisten surina, muutamien sirkkojen säännöllinen tirskuttaminen ja arolinnun valittava huuto lentäessään peltohiiren pesän yli. Oli ihanaa maata pitkällään kukkien keskellä ruohossa, nähdä, kuulla ja hengittää."
Kaupungista, joka sijaitsee korkealla kaikille puolin viettävällä kukkulalla, näkee kaukana tummanviheriän havumetsän. Noin neljäkymmentä virstaa ajettua tullaankin todella havumetsään. Minkälaisella tunteella hengittää sen tuoksua ja kuuntelee puiden huminaa, oltuaan puolentoista vuotta poissa havumetsästä, tietää vaan se, joka on kokenut sitä.
Vähitellen tulee hän vapaaksi kaikista tunteista ja oppii vihaamaan naista; no hyvä, silloin hän on valmis naimisiin; silloin tapaa hän, annas olla, rakastettavan ja varakkaan tytön; mutta hän ei ymmärrä häntä. Viattomuuden hienoa tuoksua ei hän tunne, koska hän tulee irstauden hollituvasta.
Minä katsoin häneen ja kysyin: "mitä sitten?" "Sitä, että ... että provessori L:n kasvoissa on jotakin erinomaisen jaloa, varsinkin hänen otsansa piirteissä?..." "Niin", vastasin minä, "niissä ilmautuu hänen jalo sielunsa, hänen lempeä viisautensa". Julia kumartui ruusukukan luokse, nauttiaksensa sen tuoksua, vaan samassa sen nuput näkyivät puhkeavan hänen poskillensa.
Suloisesti ahdistui rinta, hengittäessään tuota erinomaista, hurmaavata ja raikasta tuoksua, tuoksua Venäjän kesäisen yön. Ympärillä tuskin kuuli vähintäkään ääntä... Silloin tällöin vaan välähti äkkiä läheisessä joessa iso kala tahi hiljalleen humahti rannan kaislisto, koska heilautti sitä vähäinen lainut... Nuotioiset ne vaan hiljaa räiskähtelivät.
Talossa oli jommoinenkin puutarha hyvää tuoksua levittämässä ympärilleen, olipa pitkä navetta, isohko talli, kaksi myllyä ja viisi vierekkäin rivissä seisovaa jyväaittaa, sanalla sanoen, äsken taloon tulleen silmät kääntyivät kaikkialle.
Ja jos joku kohtais onnettuus, Niin laitamme, että on into uus Taas tuotakin vaaraa vastaan. Kun toisihin aina me turvautaan Ja parhaiten kun me taistellaan. Niin auttavi luojaki lastaan. Ken Alppeja nosta ei jaksakkaan, Hän ei näe Alppein ruusujakaan, Ei tunne se tuoksua noiden. Ja tyynestä nauttia mahdoton on, Kun myrsky ja tuuli on tuntematon Ja läikkynä aallokkoiden.
Päivän Sana
Muut Etsivät