Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
»Tuohan on kuollut nainen», ajatteli Nehljudof katsellen Maslovan ennen niin suloisia, mutta nyt pilaantuneita, turvonneita kasvoja ja pahaa kiiltoa hänen mustissa silmissänsä, jotka seurasivat tirehtööriä ja Nehljudofin kättä kymmenruplaisen kanssa. Ja Nehljudofiin tuli horjumisen hetki.
Senpä jumal'aut' uskon, sanoi Planchet; tuohan on Lubin-raukka, kreivi de Wardes'in lakeija, sen saman kreivin, jota te niin pahoin pitelitte noin kuukausi takaperin Calais'issa, matkalla satamapäällikön kartanoon. Aa, aivan oikein, sehän se onkin, sanoi d'Artagnan, nyt tunnen hänet. Luuletko hänen tuntevan sinua?
Hän taukosi, pani pois instrumentin ja kääri paperin kokoon. Hm, tuohan oli sangen kohteliasta luutnantilta; erinomaisen sievä mies, niin, jalo mies, tuumallinen sydämeen asti, tuo luutnantti; niin sellainen on hän. Isä ei saa mainita, että minä itkin. Eikö mitä, lapsi, eikö mitä; enhän minä ole mikään velmu-akka.
Eihän meidän tunteemme voineet olla samaa laatua, tuohan oli vallan hullua. Mutta niin se kumminkin oli. Hän kadehti jokaista pienintä ystävyyden merkkiä, joka tuli minun osakseni ja koetti tuskallisella tarkkuudella varoa meitä pääsemästä hetkeksikään kahdenkesken pakinoimaan.
MALVOLIO. "Muista, kuka sinun keltaisia sukkiasi ylisti," OLIVIA. Sinun keltaisia sukkiasi? MALVOLIO. "Ja tahtoi nähdä sinut polukset ristissä." OLIVIA. Polukset ristissä? MALVOLIO. "Rohkeutta! Onnesi on taattu, jos vaan itse tahdot;" OLIVIA. Onneniko taattu? MALVOLIO. "Jos et, niin jää ijäti käskyläiseksi." OLIVIA. Mutta tuohan on aivan mätäkuun hulluutta!
Kun liharuoka oli pöydällä, leikkasi Petrovitsch korkiakätisesti kappaleen Lentsin eteen, toisen hän leikkasi itse eteensä ja vielä kolmannen kappaleen tuon tuntemattoman talrikille. Tuohan mahtoi olla hänen ylimmäinen ystävänsä, koska Petrovitsch pisti pikkusormensa ruokaan, pudisti päätään ja kaasi siihen sitte hiukan vettä, ennenkun tarjosi.
"Hyvä kun et aja minua maantielle siisteydelläs", vastasi ukko; "no tuohan tänne." "Tässä saat olla rauhassa iltapuoleen asti. Tässähän tulevat olemaan huonommat vieraat, eikä sitä tarvitse niin siistiksi tehdä. Mennään, mennään työhön, tytöt!" He menivät, ja ukko viskausi soututuoliin ja polttaa tupruutti.
Päinvastoin, silloin vasta maa ei jää viljelemättä, niinkuin se jää nyt kun maanomistajat, heinähäkin päällä makaavan koiran tavalla häätävät maasta niitä, jotka voisivat käyttää sitä hyväkseen, silloin kun he itse eivät siihen pysty. Kuulkaahan, Dmitrij Ivanovitsh, tuohan on selvää järjettömyyttä! Onko nyt meidän aikanamme maanomistamisen hävittäminen todellakaan mahdollista?
Hän vaikeni ja näytti unelmiin vaipuneelta. Minä katsahdin kummastuneena ylös ja aloin hengittää keveämmin. Tuohan ei kuulunut ollenkaan rangaistussaarnalta. "Nyt on kaunis aamu", jatkoi hän, "nuorison aamu. Sinun kahdeksantoista ikävuottasi viihtyvät niin hyvin tuossa vihannuudessa, joka on korkeintaan kahdeksantoista päivää vanha. Kaikki on loistavata ja tuoksuavaa, eikö niin?
Minä olenkin jo odottanut häntä», sanoi hän heittäen ennen poistumistansa ylhäisen katseen kadulle, missä eräs mies ... juuri vastapäätä ... kapusi Tuileriesin rautaportin kivijalustalle ja katseli tältä korkealta asemaltansa hetken aikaa väkijoukkoa. Tuohan oli aivan kuin Laibachissa silloin, kun väkijoukosta ammuttiin heidän akkunoihinsa!
Päivän Sana
Muut Etsivät