Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Puolella sanalla vain olin viitannut siihen mahdollisuuteen, että nuo maailmaa vaeltavat Croyen kreivittäret olisivat kenties saattaneet joutua jonkun hurjan rajasissin käsiin, ennenkuin he pääsivät Lüttich'iin perille sinne minä suoraan tunnustin heidän menneen, sen verran kuin minulla oli tietoa asiasta Pasques-Dieu! tuskinpa olin saanut sen suustani, niin olisi voinut luulla, että olin puhunut häijyintä jumalanpilkkaa!
Ja sydämmen ahdistuksella ja levottomuudella minä tunnustin syntini Jumalalle ja huokasin itsekseni: "Herra, tee minut täst'edes vakavaksi ja rohkeaksi rukoukseen ja tunnustukseen!" Vielä katsahdimme muutamia kertoja Konstantinopoliin viimeisiksi jäähyväisiksi.
Mutta sillä kertaa tuntui, kuin olisin ollut aikeessa tehdä suurimman syntini, niinkuin olisin ollut elämäni suurimmassa ristikohdassa ja mennyt kieltämään herraani ja mestariani juuri silloin kun hänet tunnustin. En voinut seisoa kiusausta vastaan, ja minä lankesin! Uskonhan minä, äiti, uskon kaikki! sanoin hänelle, kun kohtaus oli mennyt ohitse. Ja uskot, että on elämä kuoleman jälkeen? Uskon.
Hän hymyili minulle, niinkuin ainoastaan ylevä saattaa hymyillä, kun tämän hänelle tunnustin. «Sinä olet kovan koulun käynyt, sinäkin; mutta Jumalan kiitos, minä näen, mitä näen«, sanoi hän, ja laskien kätensä päälleni lisäsi hän kyyneleet silmissä: «Minä vihin sinut elämään«.
Siinä sydämemme tyhjennettyä, lupasi vaimoni unhottaa kaikki sydämestänsä, ja minä tunnustin hänen tarkoituksensa oikeiksi ja omani vääriksi ja lupasin parannusta vastaisessa elämässäni. Se helpoitti jotenkin sydäntäni; mutta se tunto kovin vaivasi minua: kuinka lasteni ja oman välini saisin sovitetuksi.
Kerron minä teille, puhuu Junnu katkonaisesti, nyyhkytellen vähän ja niinkuin kyyneliään nieleskellen: se on niin, että kun saivat minut, kerjäläispojan, viisaudellaan narratuksi ... työnsivät ikkunasta sisään, kun eivät itse mahtuneet, ja varastuttivat viilipytyn ja kolme leipää ja voivakan ... vaan kun minä itse tunnustin kaikki ja annoin ilmi muutkin ... enkä ole sen koommin ... vaan olen aina elänyt omistani, vaikka kaikki minua vainoovat sekä täällä että kotipuolessa ... koirat on koiria ... kaikkialla, koko maailmassa!
Mitä Glosteriin, Niin hänt' en tappanut; mut häpeekseni Löin siinä laimin pyhän tehtäväni. Ja, lord Lancaster, mitä teihin tulee, Vastustajani arvokkaaseen isään, Niin hengellenne kerran panin paulan; Se rikos arkaa sieluani vaivaa; Mut ennenkuin sain viimeks sakramentin, Sen tunnustin ja teiltä varta vasten Anteeksi pyysin; toivon, että sainkin. Siin' on mun vikani.
Kun vihdoin kohotin pääni ja loin katseeni ulos ikkunasta, astui Edit raittiina kuin aamu puutarhaan ja alkoi poimia kukkia. Nopeasti riensin hänen luoksensa. Polvistuin hänen eteensä ja tunnustin kyynelten vuotaessa, kuinka arvoton olin hengittämään tämän kultaisen aikakauden ilmaa ja vielä arvottomampi sulkemaan syliini sen ihaninta kukkaa.
Minä kallistin päätäni isäni povea vasten ja tunnustin olleeni itsekäs, turhamielinen ja kärtteliäs, mutta nyt tahtovani kääntyä ja alottaa uutta elämää. "Se on oikein", hän pyyhki hiuksiani otsalta ja suuteli sitä, "meidän tulee joka aamu sanoa itseksemme: nyt pitää alkaa alusta taas". "Saanko viedä viinipullon täti Tooralle? oikein oivallista viiniä, joka voi antaa hänelle voimia taas".
Hän oli arvannut ajatukseni, hän tiesi heikkouteni, ja turvautuen häneen niinkuin entisinäkin aikoina, jolloin minä kannoin kaikki huoleni hänen jalkojensa juureen, tunnustin minä hänelle kaikki, kerroin epäilykseni ja tuntoni vaivat. Hetken mietittyään virkkoi hän: Sinulla on epäjumalasi ja niin kauan kuin häntä palvelet, et voi oikeata Jumalata palvella. Mutta mitä minun pitää tekemän?
Päivän Sana
Muut Etsivät