Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Minä istuin kirjoituspöytäni ääreen ja kirjoitin hänelle wastauksen, mutta siinä tunnustin hänelle rakkauteni. Minä luulen, ettei koko maailma olisi woinut saada minua toisin tekemään, sillä hän oli saanut semmoisen arwon ja sijan sydämessäni, etten mitään maailmassa olisi woinut hänen rinnallensa asettaa. Ihme kumma!
"Mutta samassa, kun minä sen tein ja otin Koburg'in prinsessan puolisokseni, tunnustin minä hänelle peittelemättä, ett'en minä rakastanut häntä, enkä koskaan tulisi rakastamaan häntä." "Ah, minä olin kevytmielinen!
Hän lähti liikkeelle ja käydessämme hän lausui: »Miks niin olet mietteissäsi?» Tunnustin hälle sen. Tuo viisas mua näin varoitteli: »Mielees kaikki paina, mit' itsellesi vastaista liet kuullut, ja ota vaari nyt!» hän sormen nosti »naissilmän kaikki-näkeväisen, kauniin tuon sulosätehessä koska seisot, elosi kulun kuuleva oot hältä.»
Ja entäs sitten?» »Vielä samana yönä alkoi omaatuntoani painaa, ja aamulla viedessäni armolliselle herralle kahvia sillä minun oli aina oltava hänen lähettyvillään tunnustin hänelle kaiken. »Ja hän?» »Hän tuli liidunvalkoiseksi eikä sanonut sanaakaan mutta hän sieppasi pyssyn seinältä ja tähtäsi sillä minua.
Hän on hengen mies ja hän osasi tunkeutua sieluni sisimpiin osiin; minä tunnustin hänelle kaikki", sanoi mies. "Woi sinua, Matti, mitä teit; miksi häwäisit itsesi ja minun", sanoi waimo ylös makuultansa hypähtäen.
Kun hän tuli kotiin, oli hänen kasvoissaan toinen ilme; synkät varjot olivat poistuneet ja rauhan ja ilon aamunkoitto kajasti hänen piirteistään. "Olin lehtori Valkersin luona ja tunnustin kaikki", sanoi hän taas tavatessaan Esterin. "Jumalan kiitos, hän ei ole kärsinyt tuosta pahasta huhusta, josta hän ei edes tiennyt ja joka oli syntynyt vain omituisten sattumain kautta.
Minä uskon tätä Natsaretin miestä Jumalan valituksi mieheksi; ja tietäkäät, että puhun sydämen vilpitöntä kieltä! Ah! en teeskentele, en teeskentele, niinkuin petollinen konna. Miksi tekisin niin? Olihan jo Lea omani, ennenkuin tunnustin tämän. Niin, minä uskon häneen. SAKEUS. Riemuitkaamme! LEA. Riemuitkaamme kaksinkertaisesti! ARAM. Katso, Israelin voimallinen Messias on siinä.
Mutta jos nyt tunnustin Lutherin, oli se minusta sama, kuin olisin tunnustanut Kristuksen. Se totuus, joka ahdistetaan, se kaikkina aikoina koettaa uskollisuuttamme. Me olemme kutsutut tunnustamaan, eikä vaan myöntämään.
Säikähdin heti tuon valan tehtyäni. Olisiko minussa miestä myös sitä pitämään? Mutta kuparikello soi ja soi. Tunsin, että se vaati vastausta. Ja niin tunnustin minä alla taivon tähtikirjan kuin Kaikkivaltiaan kasvojen edessä: Olen Sinut aina aavistanut. Luulen, että olen joskus saanut myös jonkun viestin Sinulta, vaikka vain silmänräpäyksittäin ja kuin ohimennen.
Muista vain ettet ammu tänne päin, vaikka minä joutuisinkin alakynteen, sillä ennemmin soisin kymmenen vihollista uhkaavan minua etupuolelta kuin sinunlaisen ystävän ampua paukuttelevan selkäni takana.» Tunnustin, etten todellakaan ollut mikään mainio ampuja.
Päivän Sana
Muut Etsivät