Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Terveisiä sieltä kirkon kylästä päin», sanoin. »Kiitoksia. Hyvä oli, että tulitte; täällä on odotettu. Niin että tuota, jos tuota niinkuin tahtoisitte katsella paikkoja tässä talossa itsellenne rukin sijaksi», hän sanoi katsellen minuun. Olin tässä suuren talon pihalla vieraan väen keskellä ensin aivan kuin typerryksissä. Mutta kun pääsin vähän sivulle, täytti mieleni sanomaton onni.
Kuten tulitte tietämään, olen viettänyt jonkun aikaa matkoilla, rientänyt paikasta toiseen, rientänyt levottomalla nopeudella. Mihin? Sitä en tiedä itsekään, tuntuu vain, kuin olisi joku minua ajanut yhä etenpäin. Vihdoinkin olen asettunut tähän vanhaan yliopistokaupunkiin, jossa ylioppilaat polvi polven jälkeen ovat haaveilleet ja laulaneet Neckarin rannoilla.
Hywäpä oli, kun tulitte toki! Kyllä me täällä toimeen tulemme, ja Jumalan awulla luulen kaikki asiat hywäksi kääntywän. Onhan Jumala siunannut työmme, että täälläkin elämme. Nythän on niin hauska, kun Mikkokin on kotona ja Ainankin saamme aina kotona pitää!
"Ja tätä se oli, jota minä tunsin silloin," sanoi Toby, "kuin te, mrs Kitty, tulitte äitiäni katsomaan ja kuulitte minun vaikeroitsevan takakamarissa." "Mutta onhan sinun nyt peräti toisin?" sanoi äitini. "On kyllä," vastasi Toby juhlallisesti, "mutta syntini on sama kuin ennen. Minä luulen ainoastaan, että sitä vihaan enemmän, se menee harvoin ajatuksistani.
Mutta sitten minä ajattelin, että jos vaan henki on oikea, niin kaikki käy hyvin', kas, niin minä ajattelin... Niin, minä nyt toivon, ettei pastori ole minuun suuttunut?" "Rakas Daniel!" vastasi Robert ja puristi ystävällisesti vanhan sepän kättä, "päinvastoin, olen teille hyvin kiitollinen siitä, että tulitte.
"Kuinka metsäherra jaksaa?" "Oikein hyvästi", vastasi hän, silmiään maasta nostamatta. "Hän läksi kotonta melkein samaan aikaan kuin tänne tulitte. Hän palajaa luultavasti, ennenkuin menette pois". Siihen pakina taukosi; pitkä vaitiolo seurasi; vähän ajan päästä toi vanha palvelija sitte teevettä. "Tiedättekö, onko metsäherra tullut kotiin?" kysyi rouva.
GRANSKOG: Se on vielä merkillisempää. KERTTU: Te tulitte, näitte ja voititte. GRANSKOG: Onnitelkaa siis minua. KERTTU: Täydestä sydämmestäni. Siinä on vain yksi asia, jota minä en ymmärrä. GRANSKOG: Jumalan kiitos. Ei teidän kaikkea tarvitsekaan ymmärtää. KERTTU: Mutta juuri tämän perille minä tahtoisin päästä. Sen että sisareni heti rakastui teihin, sen minä ymmärrän.
Vaimo mainitsi vartiosotilaalle jonkun upseerin ja pyysi saada puhutella häntä. Hetken kuluttua tuli nuori upseeri ulos. Se on hän ... päästäkää hänet Hanselin puheille, sanoi vaimo osoittaen erakkoa. Luuletteko voivanne vaikuttaa häneen? kysyi upseeri. Näkyi, että hän olisi kernaasti sen suonut. En voi enkä tahdo vaikuttaa Hanseliin. Mitä varten te sitten tulitte? Ottakaa minut hänen sijastaan.
"Te olette tämän perheen sukulainen", jatkoi hän, "ja niin minäkin olen. Minä arvelen voivani sanoa teille, mitä en voi sanoa vieraalle. Minä olen kovin iloissani, että te, herra Lefrank, tulitte tänne; ja tämäpä eräästä syystä, jota te herraseni, ette voi arvata". "Kiitoksia komplimangistanne, neiti Colebrook, olipahan syy mikä tahansa".
Ei hän oikeastaan ole minun toverini... Helsingissä olimme kyllä usein yhdessä, ja nyt minä tapasin hänet viime majatalossa ... hän pyysi minua tulemaan tänne, ja minä tulin. Mutta emme me ole koskaan olleet mitään hengenheimolaisia. Ettekö olisi muuten tullut? En tiedä ... vaan kyllä kai kuitenkin olisin. Se on hyvä, että tulitte... Mennään nyt soutelemaan!
Päivän Sana
Muut Etsivät