Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Menin siis tuolle metsäpolulle, jossa pistäysin erään ison kuusen alle, jäähdyttääkseni tiheän metsän siimeksessä polttawaa otsaani. Siinä istuin ja odotin minä, saadakseni kuulla Kertulta tuomioni. Jokainen pieninkin risahdus metsässä, jokainen linnun pyrähdys säikähytti minua, sillä nyt, juuri nyt, luulin Kertun tulewan, ja sydämeni tykytti kowasti.
"Ei suinkaan hänessä mitään syytä ollut, mutta mitä hullu juopunut siitä huoli! Päinwastoin löin minä häntä suuren rakkauden työn tähden, ja sepä se asian pahin puoli onkin. Hän on koko yhdessä olon aikamme kokenut aina waroittaa ja muistuttaa minua ihmisen elämän welwollisuuksista. Hän on ollut aina arka minun kunniastani, sillä hän sanoo minun kunniani olewan hänenkin kunniansa, ja kenties se onkin hänen ansionsa, että minun kunniakipeneeni on tähän saakka säilynyt. Nytkin hän koki minua monet kerrat estellä, etten enään ryyppäisi, kun tiesi minun tulewan päihin, mutta mitäpä siitä oli apua. Wihdoin otti hän pullosta kiinni, kun minä taas ensin rupesin ryyppäämään ja sanoi:
Hywin ymmärsin, että hän tahtoi tuolla kysymyksellä iwata minua, sillä hän oli rikas, ja hän oli ainoa, joka katsoi minua ylön jo warhaisesta nuoruudesta asti; lieneekö hänellä ollut hieman kateuttakin minulle kaikkialta tulewan ylistyksen wuoksi. 'Kiitoksia paljon! jaksaapa ne waan', koin wastata niin lewollisesti kuin woin, waikka sydämeni oli pahtua. Nyt alkoi tanssi.
Itsekin he kyllä huomasiwat, ett'ei tuo epäkohta ollut hywä, waan tuo yksi talwi oli heidän mielestänsä niin lyhyt ja tulewan kesän ijällä kyllä oli aikaa ja tilaa poistaa tuo pieni epämukawuus heidän elämästään; he näkyiwät elämänsä onnen aamussa jaksawan melkein huomaamatta kantaa niin pieniä wastoinkäymisiä.
Leena koki kohdella miestään kuin parhain taisi ja toiwoi Jumalan awulla asiain wielä hywiksi tulewan mitä ei äiti jaksa toiwoa lapsestaan, asiain pahimmillakin ollessa! Nämät lohdutukset waikuttiwatkin Juhoon wiimein niin, että hän wähitellen jälleen jaksoi ruweta työhön, mutta raskaana ja apeana pysyi hänen mielensä.
Wieläkö tuuli oli Pohjasessa taloon tultuanne?" "Ilma tuntuu jotenkin kolkolta, ja tuuli on Pohjasessa, mutta en kumminkaan luule siitä toki hallaa tulewan", lausuin ukolle. "Jospa se niin olisi!" sanoi hän ja huokasi raskaasti. "Onko teillä paljo lapsia?" kysyin taasen. "Neljä poikaa elossa", oli wastaus. "Joko poikanne owat kaikki naineet?" "Kolme on nainutta, yksi on wielä naimaton."
Tehtailijan kotona oli laitettu niin komea puolinen, ettei mointa oltu usein nähty, waikkei yhtään wieraitakaan oltu kutsuttu. Iloisena istui tehtailija tulewan wäwynsä ja tyttärensä kanssa puolispöydässä. Rattoisasti haasteltiin iloisia asioita.
"Niinpä niitä näkyy tulewan." "Mihinkä sitten wuonna wuotuisesti tuommoinen wiljan paljous on joutunut?" "Hywinä wuosina myön minä liiat, mutta huonoina en ensinkään." "Myökää pois, minä maksan hywän hinnan." "Enkä myö, waikka mitä maksaisitte. Meillä tarwitaan paljon eloa, eikä meillä wiitsitä huonon wuoden wiljaa syödä.
Hänen silmänsä oliwat taas kääntyneet ikkunaan päin, kun Nikoteemus, musta tohtorin pitkä wiitta yllään, astui hiljaisin askelin huoneesen. Martti pappi kääntyi silloin kuin häpsähtäen tulijaa kohti. "No, ystäwäni, luuletko tänään siitä tulewan mitä?" kysyi hän miltei wapisewalla äänellä. "En yhtään sitä epäile", wastasi tohtori.
"Onpa se jotenkin kolkkoa ja tuuli oli pimeään asti Pohjaisessa, waan sitten se tyyntyi aiwan tyyneksi, mutta luoteelta näkyy toki nousewan paksu musta pilwi", wastasi Matti. "Jääksi jänkä on merellä, hyyksi lonka luotehella", sanoi ukko siihen. "Mitä, isä, luuletteko pakkasen tulewan?" kysyi poika wuorostansa. "Minä pelkään", sanoi wanhus ja huokasi raskaasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät