Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
"Se on varma asia, joka on tapahtuva tulevana Mikonpäivänä," sanoi Anttilan isäntä tyytyväisesti hymyillen, sillä nyt hän tiesi varmaan voivansa narrata räätäliä. Tikka arveli tahtovansa todistajia lupaukseen. "Vaikka kaksikymmentä, jos tahdot," sanoi Anttilan isäntä. Tupa on täynnä ihmisiä, jotka tulevat kirkosta. Ja nauraen kertoi hän koko kirkkoväelle, mitä hän oli Tikalle luvannut.
Alusta oli siitä Elsalle vähäsen työtä ja vaivaa; mutta vähitellen hän siihen tottui, ja hänelle oli aikaa myöden siitä paljon hyvää. Sillä hänelle oli heistä paljon apua kryytimaassa ja navetassa, muutamat askaroitsivat köökissä, toiset ompelivat, kuin ei ollut muuta tekemistä. Ja tulevana vuonna nähtiin jo moni kryytimaa paremmassa tilassa.
Matti selitti, että hän tuskin voisi pitää kahta taloa siksi kuin ajat paranevat. Ja kun hänen pitää valita Märkäsen ja Hautalan välillä, ottaa hän Hautalan mieluummin. Isä oli luvannut, että jollei hänelle kuolemaakaan tule, niin tulevana syksynä hän kuitenkin antaa talonsa Matille. Jos hän huutaisi Märkäsen nyt, niin millä hän sen maksaisi, kun Mikko kuitenkin tahtoisi heti rahaosuutensa.
Herra oli varmaankin kovin vihoissaan, niin, niin, hän sanoi minulle, että minun pitää tekemän vuokrakirjasi valmiiksi ja Jaakonpäivänä ilmoittaman sinulle että tulevana keväänä saat uuden vuokrakirjan. Muutoin jää kaikki entisilleen, ainoastaan muutama sonnanvetopäivä lisätään.
Näin sanoen läksi Janne syvillä kumarruksilla takaperin ulos huoneesta; mutta koska hänellä oli kaikenlaiset etu-oikeudet, ja koska vasten-tahtoinen voitto miellyttää nuoruutta ja kauneutta, niin kyseli Marguerite häntä tulevana kertana iloisin silmin. "Missä minun Janneni on?" Ja niin tuotiin Janne sisään ja otettiin häntä käteen, joka sitten jäi tavaksi. Toinen tapa syntyi seuraavalla lailla.
Isäni jätti velkoja jälkeensä; lainaa minulle kolme tuhatta ruplaa, ja Lahvartin talo on tulevana keväänä minun omani."
»Olen käynyt kansakoulua», vastasi Martti. »Hely ei enää käy, koska osaa kaikki, mitä siellä opetetaan, enkä minäkään enää tulevana vuonna saa sinne mennä, sillä minua tarvitaan kyytiä viemään.» »Onhan Kallu kyytipoikana.» »Kallua tarvitaan joka työhön; kun vain on hetkenkin kotona, niin aina häntä huudetaan» vastasi Hely. »Entäs sinä sitte, mitä työtä sinulla on?»
Jääköön se iki päiviksi unhotuksiin, ja eläkäämme täällä hyvässä sovussa, kunnes tulevana kesänä pääsemme takaisin isänmaahamme. Olkaat huoleti, ystäväni koska olemme löytäneet tämän oivallisen tuvan, en minä enää pelkää talvea, vaan toivon, että Jumalan avulla voimme helposti kestää sen ankaruutta.
»Minkä tähden?» »Sentähden kun nuo Jukke ja Topiaskin ovat meille ja äidille pahoja. Eivät anna meidän syödäkkään.» Isä taputti Mantia kasvoon ja lupasi: »Tulevana syksynä, sittenkun kesällä ensin kasvaa pellot kauniita eloja ja niityt heiniä, mennään sitten Tannilaan. Kyllä se äiti antaa teille ruokaa, jos ei Jukke ja Topias antaisikaan.»
Sinne panin hakemukseni, ja haku-ajan loputtua sain kutsumuksen tulla tulevana syksynä virkaan. Siihen asti oli väli-aikainen opettaja hoitava sitä. Suuri oli yhteinen iloni vaimoni kanssa, kun toimeentulomme oli jo täydellisesti ta'attu.
Päivän Sana
Muut Etsivät