Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
Koko seuraavan päivän makasi Viola sohvallaan ja itki. Häntä ei mikään voinut lohduttaa. Hän kuolisi suruun Oskarin käytöksestä; kuitenkaan ei niin käynytkään, parin päivän perästä tanssasi hän taas iloissaan, polkkaa suurissa kemussa. Vuosi oli kulunut. Tukkukauppias Stenman'in huoneet olivat vieraita täynnä. Vietettiin Violan kihlajaisia kreivi E n kanssa.
Tukkukauppias kumarsi kohteliaasti, mutta kylmänä kuin jää: Valitettavasti minun täytyy kieltää. Olen ehtinyt jo pyytää toista. Ja tukkukauppias vetääntyi pois. Parit asettuivat riviin. Moni herra näytti vielä olevan daamia vailla, mutta häntä ei lähestynyt kukaan. Mitä se merkitsi?
Morsian ei näyttänyt aivan rakastavaiselta; mutta se ei kuulukaan hyvään muotiin, ja mitä sulhaseen kuului, kantoi hän onneansa järkähtämättömällä tyvenyydellä. Kihlauspäivänä oli tukkukauppias Stenman keskustellut pitkän aikaa tulevan vävynsä kanssa ja siinä selvittänyt ettei Viola saa myötäjäisiä.
Meillä ei ole mitään luottamusta ulkomailla enää. TUKKUKAUPPIAS. Krediitti supistuu supistumistaan, konkurssi konkurssin perästä! KAMARINEUVOS. Niin, se on totta, se meidän hyvä ystävämme Kalle Petter on myöskin jättänyt sisään paperinsa. Sanotaan että hän tulisi istumaan. KAUPPIAS. Kyllä kai siinä perää onkin. Kalle Petter Johanssonko?
He olivat noin puolitiessä rannan ja pyykkisillan välissä, kun piika huusi: Hoi, mylläri, hoi, kuulkaa! ottakaa ylös! Voi sentään! Mitä se huutaa? sanoi mylläri. En minäkään kuullut, mitä se huusi, sillä samassa kirkasi rulla ja vavan kärki tuikkasi veteen. Ahah! huusi mylläri. Soutakaa! Soutakaa! komensi tukkukauppias. Vapa pystyyn! huusin minä.
Tätä nykyä on hänellä seitsemän sälliä työssä. Entäs tukkukauppias! Hän ei ollut koskaan niin hyvillä mielin, kuin sinä jouluna. Joulupöydässä istuessaan, ilmoitti hän syyn mielihyväänsä: puusepän silmissä kirmaileva kiitollisuuden kyynel oli tehnyt hänet niin iloiseksi; tämä oli hyvän työn seuraus ja sentähden kehoitti hän pöytätovereitaan tekemään samaa kuin hänkin.
Niin, minä muistan sen vielä kuin se olisi tapahtunut eilen. Se oli anno annappas kun ajattelen anno 1860 se oli enoni kreivi Pommerfeltin maatilalla un toujours garçon, se vanha kreivi uuden vuoden aikana VILANDER, SENAATTORI, KAMARINEUVOS, TUKKUKAUPPIAS, LUNDSTR
Tilaus lähetetään keskusvarastoon, josta tavara toimitetaan tilaajalle». »Sillä tavoin kai säästynee paljon työtä», arvelin minä. »Meidän järjestelmämme vallitessa möi tehtailija tavaransa tukkukauppiaalle ja tukkukauppias vähittäinmyyjälle, joka vasta möi kuluttajalle. Joka kerralla täytyi tavaroita siirtää toiseen paikkaan.
Vait on meri, varma pessimisti, kantaa laivat sekä kantaa aatteet, tekee työtä yhteishyödyn, hymyy joskus hiljaa, salaperäisesti niinkuin tukkukauppias, mi istuu konttorissaan, katsoo kelloansa, päättää päivällisen odottavan. Katso! Tieteet kukoistaa ja taiteet, ihmiskunta edistyy ja aika siivin siirtyy kohti ijäisyyttä; meri antaa silakkaa ja suolaa eikä enää huoli huomisesta.
Soutakaa maihin, sanoi tukkukauppias ja alkoi keriä siimaa rullalle. Ei pidä vielä keriä ... käydään vielä yksi reissu, kehoitteli mylläri. Käydään sitten, jos teitä huvittaa. Jättäen vavan irralleen veneeseen oli toverini ryhtynyt sytyttämään uutta sikaria, myllärin kiskoessa venettä ylemmä vastavirtaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät