United States or Cabo Verde ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän viipyi yhä kesäansio-retkellään pohjolan tukkitöissä. Työnjohtajana kun oli, niin ei päässyt irti, ennenkun kesätyö kokonaan loppui ja lautat meren suulla saatiin varustelluksi oikein talviteloilleen. Ikävä isää vähensi usein lapsiltakin iloisuuden. Manti se aina salavihkaa silloin tällöin itkeä pihauttikin. Mutta kun se ei sillä parannut, niin täytyi tyytyä. Ja siinähän se aika kului.
Eikä kulunut sitä päivää, ettei Mikko olisi kerran tai useammin painanut korvaansa kuusen kylkeen, olipa sitten lähtöä mihinkään tai ei. Tuntui kuin salainen voima vetäisi häntä kuusen puheille. Tänä keväänä liikkui puheita, että pohjolan tukkitöissä maksetaan kaksinkertaiset palkat entiseen verrattuna.
Minkä vuoksi et ole sitä jo aikoja sanonut? TURKKA. En ole tullut tänne tavaroitani kaupalle! ANNI. Olin typerä! TURKKA. Katri tarvitsee nyt tämän tiedon minulta. On nimittäin kaksi Aaprahami Turkkaa. Toinen ehdolliseen vapauteen laskettu ja on jossakin tukkitöissä. Toinen talollisenpoika, on matkustanut ulkomaille. ANNI. Oliko sinulla aikomus Amerikkaan? TURKKA. Tai Aasiaan tai Afrikkaan.
Kaikki me itkimme katkerasti. Minun mielestäni oli koko elämä nyt lopussa. Kaikki näytti pimeää pimeämmälle. Vielä kesällä valvoin vuoteellani monet illat itkien ja kaivaten. Elämä kodissa oli paljo muuttunut. Isä oli koko kevään kulkenut tukkitöissä ja kun hän joskus tuli kotona käymään, oli hän aina humalassa.
Junnu oli silloin jo tukkitöissä eikä iljennyt lähteä, kun sana kerrottiin kaikkien kuullen. Kohta tuotiin toinenkin sana, että tulla toimittamaan hänet edes kunnialliseen hautaan. Haudatkoot haudattavansa! vastasi hän eikä mennyt... Olisi kuitenkin saanut käydä toisin se asia, ja vaikka olisi äitikin saanut olla ja elää toisella tavoin, niin se kalvaa häntä nyt yhtäkaikki.
Risto oli rikkaan talon poika, vaikka kulki tukkitöissä sentähden, että olisi vapaampi elämä kuin kotona, jossa ankara isä esti juomasta ja reuhaamasta... Alota sukkelaan, Samppa, muuten ennättävät sivuitse, sanoi Risto eikä ollut kuulevinaankaan sitä, mitä miehet puhuivat. Minä estelin, sillä ei se minusta aivan oikealta tuntunut.
Minulle on se ... no en huoli sanoa... Sinun kanssasi kyllä sovin, sinusta olen aina parhaiten pitänyt. Niin, Antti vaikka kulkekoonkin tukkitöissä, se on sitä parempi, kunhan vaan rahaa tuopi, ja silloinhan hänellä ei ole joukostaan huolta. Sanalla sanoen, se sillä Antilla on mainio ominaisuus, että sinuun taipuu.
Miehet kulkivat kesät tukkitöissä, kaukana pohjan perillä, suurten virtojen varsilla; talvet he makasivat uunin päällä, paksua tupakkimälliä poskessaan mäiskytellen, tullen niukin naukin toimeen kesän ansioilla. Naiset olivat rumia, kömpelöitä ja epäsiveellisiä. Lapsia heillä oli kaikilla, mutta tuskin jokaisella tietoa siitä, kuka minkin todellinen isä oli.
Ollaan niinkuin ei mitään semmoista olisi tapahtunutkaan. HUSSO. Ei löytynyt sikiökään. Niin syvälle minä sen kaivoin maahan. ANNA LIISA. Niin, niin! Ei nyt siitä sen enempää. HUSSO. Painukoon vaan siihen minun puolestani. Mutta Mikolle sinun täytyy mennä. Elä ajattelekaan muuta. Nyt kyllä isäsikin suostuu. Mikko on ansainnut paljon rahoja siellä Saarijärvellä tukkitöissä.