Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Koen sorjasti kietoa yhteen Havun tuoksua siintoon veen; Luon helkkyvät rytmiaallot, Min harjoiks riimejä teen. Ja kaikki helkkyvät aallot Sun sulkevat keskelleen, Sua liekutellen ne tuutii Havun tuoksussa, siinnossa veen. Jos säteen mä tavottaisin Kesäpilvien ruskosta vaan, Jos ainoan noista ma saisin, Joit' tuhlas se turhempaan.
Ma lausuin: »Mestari, jos voit, niin tietää koeta saada, ken hän on, tuo kurja, mi käsiin joutunut on vainoojainsa.» Oppaani astui liki häntä aivan ja kysyi, mistä oli hän. Hän vastas: »Navarran valtiossa synnyin kerran. Isäni oli huono mies, mi tuhlas itsensä, tavaransa!
Me itse, Bushy, Bagot myös ja Green Näimme, kuinka liehakoi hän kansaa, Kuink' alhaisella, nöyräll' imarteella Sen sydämmeen hän tahtoi sukeltaa; Kuink' orjiin tuhlas kohteliaisuutta, Työmiehet voitti imartelutyöllä, Ja kantoi nöyräst' osaansa, ikäänkuin Maanpakoon heidän suosionsa veisi.
Mitatkaa tämän mukaan hänen syytään. 2 SENAATTORI. Puhutte turhaan. ALCIBIADES. Turhaan? Urostyönsä Byzantissa ja Lacedaemonissa Jo riittäis hälle hengen päästimeksi. 1 SENAATTORI. Mik' ajatuksenne? ALCIBIADES. Niin, sanon, herrat, Ett' on hän kauniin palveluksen tehnyt, Sodassa tappain monta vihollista. Kuink' urhokkaasti viime taistelussa Jo otteli ja tuhlas iskujaan!
Ma lausuin: »Mestari, jos voit, niin tietää koeta saada, ken hän on, tuo kurja, mi käsiin joutunut on vainoojainsa.» Oppaani astui liki häntä aivan ja kysyi, mistä oli hän. Hän vastas: »Navarran valtiossa synnyin kerran. Isäni oli huono mies, mi tuhlas itsensä, tavaransa!
Ja Niccolo, mi ensin keksi, että saa neilikasta hyvän ruokahöysteen; sen sitten omaksuikin Siena kaikki. Pois lue joukko myöskin, jossa tuhlas Caccia d' Asciano viinitarhat, metsät, ja Abbagliato aivojensa älyn. Mut että tietäisit, ken kanssas yhtä niin mielt' on Sienan miesten kesken, katso mua tarkoin, etkö tunne kasvojani.
Ne on miehen haihtuvat piirteet vain, Mi valiojoukkohon tutkijain Tienraivaajaksi kuin luotiin. Vain eespäin aina hän täytti, Jos julkisuudessa uljaana näin Tai nuorisopiireissä kylmin päin Hän kellonlyöntiä näytti. Oli intoa siinä, hehkua vaan, Ja voima ja kiihko kuin taika, Mi kiistoissa päivän ei uupunutkaan, Mi tuhlas ympäri aatteitaan, Min ain oli kiireinen aika.
Hän tuhlas kaunehensa kalleimman, min hälle antoi armo taivahan, tuon itseytensä lahjan ihanan, mi suodaan kurjimmalle, köyhimmälle; siks hänet nyt on Herra hyljännyt, siks on hän maailmassa orpo nyt, siks häntä vaivaa päivät päätetyt, ja ilta varhainen jo vaipuu hälle.
Ja Niccolo, mi ensin keksi, että saa neilikasta hyvän ruokahöysteen; sen sitten omaksuikin Siena kaikki. Pois lue joukko myöskin, jossa tuhlas Caccia d' Asciano viinitarhat, metsät, ja Abbagliato aivojensa älyn. Mut että tietäisit, ken kanssas yhtä niin mielt' on Sienan miesten kesken, katso mua tarkoin, etkö tunne kasvojani.
Päivän Sana
Muut Etsivät