Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
En, sillä Annan täytyy tottua kirkossa käymään. Sitä en olekkaan koskaan vastaan väittänyt, vastasi isä mutta tänäpänä onkin arkipäivä anna hänen siis tulla mukaani! No menköön sitten, koska sinun kerran aina täytyy hänet saada.
Kyllä minun nyt pitää ottaa torvi esille! Loviisa. Tahdotko tehdä minut aivan hulluksi! Heinonen. Päinvastoin saattaa sinut järkiisi, eukkoseni! Loviisa. Nuorimies, joka on tottunut käymään ravintoloissa, ei voi koskaan tottua viihtymään kotona vaimonsa luona, jos hän ketään saakaan. Heinonen. Ja minä luulen päinvastoin ... vaikka se luonnollisesti riippuu siitä, minkälaisen vaimon sattuu saamaan.
Mutta kun vähänkin pyry lomaa antaa, niin jo lähtee liikkeelle, ja missä ei pääse hevosella, siinä suksella hiihtää. Täällä on täytynyt itsemme tottua joka päivä uutta uraa aukaisemaan. Antero! huudahti Lauri yht'äkkiä entisten innostustensa äänellä. Meidän täytyy näistä asioista pitää pitkät tuumat! Oli tultu pappilan pihalle.
Kala ja puljonki ja rusinasoppa ja riisipuuro, siinä oikeat ruuat... Silakoita täytyi vielä välistä syödä: ihminen ei näet voi yhtäkkiä tottua niin suuriin muutoksiin, sillä hänen puhdistumiseensa menee yhtä monta ajastaikaa kuin hän on itseään turmellutkin.
Mitä tahansa sinä salaatkin minulta, niin jotakin se kuitenkin on, ja että sinun ja minun välilläni on mitään, siihen on minun kyllä vaikea tottua. TUURE. Olet oikeassa, Siiri. Minä tunnen sen nyt. Meidän välillämme ei saa olla mitään salaisuuksia. Jumala sinua siunatkoon, lapsi kulta, niistä sanoista. Ne karkoittivat kaiken epäilyksen, kaikki synkät varjot. Ja anna minulle anteeksi, jos voit.
Heikki kiintyi Liisaan yhä enemmän, ja vähitellen alkoi Liisakin tottua uuteen kotiinsa. Kaikki koettivat hyväillä Liisaa yhtä hellästi kuin Heikkiäkin. Ja niinpä oli nyt Vuorelassa kaksi lapsukaista. He kasvoivat vierekkäin kuin kaksi kukkasta, jotka tuuli on toisiinsa kietonut.
Hän ei sallisi minun käydä heränneiden seuroissa, enkä minä ole usein käynytkään. Mutta elä sinä nyt, rakas Antero, ota sitä noin, eihän minulla nyt ole niin suurta hätää. Alussa minä kyllä olin onneton enkä tiennyt kuinka, mutta nyt minä jo olen siihen vähitellen tottunut. Mutta kuinka olet voinut tottua semmoiseen kuin äsken?
Mies varmaankin vastaisi: Rakas Hero, kyllä minä koetan tottua sinun makuusi, koska olet nähnyt niin paljon vaivaa sitä valmistaessasi. Jos vain toinen myöntyisi, niin toinenkin kyllä heti antaisi perää. Ensi kerralla kumpikin kilpailisi toisensa toiveita täyttämään.
Hänelle, juuri hänelle minä sinut panttaan, kaunis pikku sormus! Tiedän, että häntä harmittaa, kun sinua ei hänen talossaan kokonaan panna likoon! Aah Paul Werner. Just. Katsohan, Werner! hyvää päivää, Werner! tervetuloa kaupunkiin! Kirottu kylä! En millään ilveellä tahdo siihen tottua jälleen. Hauskaa, lapset, hauskaa; minä tuon uutta rahaa! Missä majuri on? Eikö hän tullut vastaasi?
Selvisi se siitä, ja Henrik alkoi kuin alkoikin tottua. Eikö tämmöisestä hirveästä tärinästä hermot pilaannu? kysyi Henrik. Noh, sanoi Gabriel, kuuluvathan ne vanhemmat kuljettajat pilaantuvan, mutta en minä ole vielä ainakaan mitään tuntenut. Mihinkäs toimeen ne sitten tulevat, kun eivät enää kelpaa kuljettajaksi? Gabriel ja lämmittäjä katsahtivat toisiinsa ja naurahtivat.
Päivän Sana
Muut Etsivät