Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
"Sinä muistutat kesytöntä lintua, Ester, sinussa on keijojen luontoa, nuo loistavat silmät ja tuo kultatukka eivät valehtele, keijo elää yhä sinussa..." Ester nauroi, mutta kävi äkkiä hyvin totiseksi.
Kun Feliks aina vaan ahkerasti opintojansa jatkoi, tuli eräänä marraskuun päivänä kirje ruhtinas Voronzoville, josta hän tuli totiseksi ja miettiväiseksi. Ehtoolla hän Feliks'ille sen sisällön ilmoitti.
"Me olemme pesijättäriä", sanoi mummo. "Olemme pesijätär-kumppanukset, ja emme tahdo kumppanuuttamme rikkoa", sanoi Elsa. Ukko tuli totiseksi, poika loi katseensa laattiaan ja joukossa istuva jumaluusopillisia polkuja astuvainen nuorukainen värähteli liikutuksesta. "Mistä on naisella tuo viisaus?" sanoi ylioppilas.
Rauhatuomari tuleepi, Sanoopi tuo starssinalle: "Nyt kun virkahan asetan, Vitjat kannan kaulallesi, Merkin rintahan rutistan, Senkun vahvista valalla Uskottu sull' uusi virka". Siit' on saatava samassa, Pantava papin etehen. Pappipa tuo sielun paimen Neuvoileepi nöyryytetyn, Totiseksi toivottaapi Vääryyttä vihajamahan, Oikeutta ottamahan.
Sekä äitini että minä katsomme vanhan kirkon hiljaisuutta ja vanhojen kirkkorukoustemme tyventä, juhlallista ja nöyryyttävää henkeä totiseksi virvotukseksi. Minusta näyttää suureksi siunaukseksi, että meillä on määrä-sanaiset kirkkorukoukset, joita hetken puoluemielisyys ei voi käyttää aseiksi muita kristin-uskon tunnustajia vastaan.
Hän kävi yhtä äkillisesti totiseksi jälleen ja, kallistuen eteenpäin, niinkuin ennen, sanoi ensiksi kunnioittavaisesti ottaen esiin nenäliinansa, niinkuin se todella olisi edustanut tätiäni: "Kaikkein ihmeellisin nainen mailmassa, Trotwood. Miks'ei hän ole tehnyt mitään, asettaaksensa asioita oikealle kannalle?" "Liian arka ja vaikea asia sillä tapaa välittää", vastasin minä.
"En... En tiedä, uskoinko itsekään silloin vai luulinko ainoastaan... Pahan sisuni syyksi ne epäilykseni silloin panin..." "Mutta nyt uskot?" "Uskon, Jumala minua auttakoon!" Saarnamies oli hetken hiljaa, sitten hän nosti katseensa ja virkkoi: "Ja minä olin aina uskonut Heikin totiseksi kristityksi. Semmoistako olikin hänen heräämisensä! Mutta jos kuitenkin olet erehtynyt!
Lyseolaiset aikoivat panna toimeen hankiaisretken Kemilänmäelle seuraavana lauantaina ja he olivat tulleet kutsumaan Hannaa mukaan. Kylläpä se olisi ollut hauskaa, oikein ihmeen hauskaa, mutta työt, työt! Ei hän voinut lähteä, ei mitenkään. Woldemar kävi totiseksi. Tahtoi tietää mitkä ne työt olivat, ja Hanna luetteli.
Ja hän laski maihin, painaen ukon käteen hopearahan. Vaan tämähän on liikaa tuota Antero painoi vielä toisen samanlaisen. Mutta tuota enhän minä, ka, kun yhä vaan lisää... Ottakaa nyt vaan. Ukko oli tullut totiseksi, melkein hartaaksi, oli samalla kuin vähän häpeissään, otti sitten lakin päästään ja kumarsi syvään. Ettekö tule pihaan? kysyi Antero, En uskalla, kun ne saatavat ovat maksamatta.
Tarkastelun kestäessä ilmeni Esan silmiin villi hohde ja yhtäkkiä hän kumartui ja puraisi äidin nimettömään sormeen. Muori parkaisi ja Esa päästi kamalan naurun. »Ottiko kipeästi?» kysyi. Muori siunasi, valitti ja itki kättänsä heiluttaen. Esa muuttui jälleen totiseksi, jopa entistä kalpeammaksi. »Minä jätin tuon muiston teille, äiti, jos en enää tältä reisulta palaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät