Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Samalla kuin Nassen koko huomio oli kohdistettu siihen, että lasit aina olivat täynnä, toisteli Nisse herkeämättä: »Saanko luvan tarjota lientä lautasellisen lisää?» tahi »olkaa niin hyvä, hieman lisää pasteijia!»
Paul kuoli kahden kuukauden perästä rakkaan Virginiansa jälkeen, jonka nimeä hän lakkaamatta toisteli. Margareeta näki loppunsa lähestyvän viikon päästä poikansa kuoleman jälkeen, ja niin iloisella mielellä kuin vain hurskas voi kuolemaa kohdata. Hän otti mitä hellimmät jäähyväiset rouva de La Tourilta, "toivoen pian yhdyttävän ihanassa iankaikkisuudessa", kuten sanansa kuuluivat.
Väsyneinä ja velttoina kulkivat hänen ajatuksensa asiasta toiseen ... nyt menee hullusti, kirstuhan on vinossa ... kas niin ... kunpa nyt asettaisivat sen oikein paikoilleen, niinkuin hän oli määrännyt, isän ja pienen velivainajan viereen ... no niin, nyt se oli haudassa ... Mai oli haudassa ... "isän pikku Mai", hän toisteli noita tuttuja sanoja moneen kertaan, mutta ne eivät tehneet mitään vaikutusta häneen...
Archer juoksenteli ympäri yrmeänä ja äreänä, koetteli satulavöitä ja solkia ja lakkaamatta toisteli joka ratsastajalle: Pysykää vain levollisena, älkää hätyyttäkö hepoa.
Hänen pulleat kasvonsa kalpenivat ja otsalle nousi hikikarpaloja, jotka olivat kuin suuret kastepisarat. Sitten hän rupesi riisuutumaan, vakuuttaen vapisevalla näyttelijänäänellä, ettei hetki laisinkaan vielä ollut tullut. Pian hän siteerasi täyttä kyytiä. Vihdoin hän pyysi, että hänen ruumiinsa poltettaisiin. »Mikä taiteilija nyt meneekään maailmasta!» toisteli hän ikäänkuin ihmeissään.
»No jo tuota siinä on taivalta täksi keliksi. Yli kolmen peninkuorman. Jo jäisi minulta tekemättä se matka tällä kululla», toisteli Tahvo ja kehotteli heittämään kaikki päällysvaatteensa pois, etteihän nyt tulta kiireempää ole.
Lautamies Koljonen turisti joukon luona nenänsä, pyyhki sen aluksen kämmensyrjällänsä ja arveli: Kuka hänet vain lie rohennut rikkoa! Ka kukapa se! murahti Antti Juhana hyvillänsä, ylpeänäkin. Koljonen toisteli: Kuka, kuka hänet lie viilettänyt poikki ... kun siitä ei kuulu nyt enää se sana lentävän.
Pimeydestä, joka silloin vallitsi tuvassa, hiipivät nämä sanat hänen vuoteellensa, sirkkujen kimeä laulu niitä toisteli, ja tuuli, joka kaukaa kuului havumetsässä tohisevan, lennätti ne tuvan ikkunoille ja sitte ulos ympäristöön.
Ja tätä toisteli pikku Eriika niin monta kertaa kirjeessään, että Eerikki viimein alkoi epäillä, että juuri Eriika eikä kukaan muu ensiksi oli tehnyt hänen uuden kasvitieteellisen retkensä suunnitelman, vaikka siinä olikin menetelty niin nokkelasti, että näytti aivan siltä kuin eno arkkiaatteri olisi sen keksinyt. Vielä on yksi henkilö, jonka vaiheista meidän tulee kertoa, ja se on Penna.
Niin, niin Santtu, toisteli Esa, ja tarkastettuaan Viijaa, joka näytti ajatuksissaan vähän hämmentyneeltä, lisäsi naurahtaen: Eikö sinua haluta tulla mukaan, niin saisit olla itse valikoimassa parasta. Viija katsahti salaisella kiireellä setänsä silmiin ja sanoi: Ehkä tulee liika ahtaaksi kulkea, en minä taida lähteä. Vaan jos se käypi mennessään tahtomassa, niin tulethan?
Päivän Sana
Muut Etsivät