United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun oli ollut heillä puute ja mies oli sairastunut, niin oli vaimo käynyt apua tahtomassa, vaan ei ollut mistään saanut, niin oli tullut kotia ja sitten omalla kartanollaan kompastunut hangessa ja käsiin tuntunut jotakin outoa. Ja kun alkoi kaivaa sitä, niin oli se säkki, jossa oli hopearahoja niin paljon, että ei yksin jaksanut sitä kantaa. Se oli niin ohjattu.»
ROUVA VALTANEN: Ah, miksi ärsytät isää! Sinun on nyt pelastettava kauppahuoneemme. Tiedäppäs, eilen kävi pankinjohtaja luonamme tahtomassa minua suureen vekseliin, johon minulla periaatteessa ei kyllä ollut mitään vastaankaan. Hän veti esille paperin tunnustaakseni sen. No, vieläkö yskittää? Poikani Valdemarin suostumuksetta, sanoin, en ryhdy enää mihinkään.
Kylän poika, kyykkäniska, Kyykkäniska, kynnyshäntä, Käypi kerran katsomassa, Kerran toisen tahtomassa, Tätä pientä piikoani, Matalaista marjoani Jos on pieni piikaseni, Matalainen marjaseni; Kyllä kengillä korotan, Kapiukoilla kaunistelen. Rahat raskuen tulevat. Tuuvin mie tätä tytärtä, Tätä lasta liekuttelen, Souan pienisormistani, Vaalin lastani vakaista.
Niin, niin Santtu, toisteli Esa, ja tarkastettuaan Viijaa, joka näytti ajatuksissaan vähän hämmentyneeltä, lisäsi naurahtaen: Eikö sinua haluta tulla mukaan, niin saisit olla itse valikoimassa parasta. Viija katsahti salaisella kiireellä setänsä silmiin ja sanoi: Ehkä tulee liika ahtaaksi kulkea, en minä taida lähteä. Vaan jos se käypi mennessään tahtomassa, niin tulethan?
Ovathan ne kyllä käyneet täällä Fennian ja Svean ja Rossijan asiamiehet tahtomassa vakuutusta, siltä varalta, että tulipalo... Mitä turhia! Mutta nyt oli tulipalo! Gustava neiti oli vallan kalpeana ja vapisi kuin haavan lehti. "Missä, missä?" huusi pormestari, viskaten yönuttunsa pois ja lingottaen kauas tohvelinsa toisesta jalasta sekä ruveten vetämään saapasta jalkaansa.
"Semmoisia, että Hikliini kuuluu puuhaavan naimaan", selitti Tuomas. "Naimaan! Tuo vanha ukon kolla!" ihmestyivät kaikki. "Aivan niin. Eilen kuuluu käyneen tahtomassa Hentilän Paakkaa puhemieheksensä." "Kukas morsian sitten on?" "Eipä kovin kaukainen. Ketolan emäntä." "Ketolan emäntä! Onko kummempata ennen kuultu", sanoi Eero kummissaan. "Lieneekö tuossa kumminkaan perää", epäili Erkki.
Ja lapset nyppivät niitä vähitellen. Hermannille piti kuukausittain lähettää kauppakouluun 80 markkaa. Maijaliisa kävi alituiseen tahtomassa rahaa. Miten niidenkin on? ajatteli pienen kamarin vuoteessa makaava sairas mies. Hyvinhän se Kuusistonmies, niin kuin apelle oli tapa sanoa, talonsa asuu, mutta mihin ne sitä rahaa aina...?