Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Moiset huhut ovat pikemminkin selitettävissä ainoastaan sen suuren hätääntymisen ja mielikuvituksen tavattoman herkistymisen tuotteeksi, jotka niinä hetkinä olivat valloilla. Kuinka lieneekään, saapuivat keskusasemalle nyt herrat Norrmén, Gordie ja ehkäpä vielä joku kolmaskin, kutsuttuina sinne arvattavasti jonkun erehdyksen kautta, vastaanottamaan tointani.
Oli kummallinen asiain laita, kun lempiviikot olivat ohitse, morsiuspiiat lähteneet kotiin ja minä istuin omassa vähäisessä kodissani yhdessä Doran kanssa, kokonaan työnnettynä pois työstäni, joksi minun sopii sanoa vanhaa, suloista armastelemisen tointani. Tuntui niin erinomaiselta, kun Dora aina oli luonani.
"Oi, lapseni, nuorihan vielä sä oot, mitä työsi se hyödyttäis? On kansalla valvojat vanhemmat kuka kuntosi ymmärtäis?" Voi äitini kallis ja kultaisin, mua vaativi velvollisuus! Mitä siitä, jos nauravat harmaapäät, mun puolella polvi on uus. Minä nuoria kutsun ja innostan, kunis kaikki he valveutuu ja halpa se varmaan itse on, joka tointani halveksuu.
»Hän oli kunnon mies», lisäsi hän, »mutta on nyt kuollut.» »Taivaan nimessä», huudahdin minä, »etkö sinä sitten voisi löytää mitään kunniallista tointa maalla?» »Eikö mitä», sanoi hän näyttäen hyvin viekkaalta. »Kyllähän ne panisivat minut kauppa-alalle, mutta tietääkseni on se nykyistä tointani kahta pahempi.» Minä kysyin häneltä, mikä voi olla kammottavampi kuin ala, jolla hän nyt oli.
Minä olen itse paljo ajatellut sinne lähtemistä, mutta näethän että minä tuskin jaksan hoitaa nykyistä helpompaa tointani; ja kun Jumala on antanut sinulle hyvän terveyden ja vahvan ruumiin, niin on sinun velvollisuutesi lähteä sinne." Päivä päivältä tuli hän ja esitti saman toivomuksensa. Antaakseen voimakkaampaa vaikutusta kehotukselleen, kutsui hän minua vankilaan.
Täst' en oo vielä virkkanut, Siks kerron sen nyt sulle. Hän tänne tosin tullut on Omalla luvallansa, Mut hän on, raukka, puoleton, Siis olkoon olojansa. Ei hänestä, näät, kulloinkaan Oo mulle suurta haittaa; Ei moiti ruokaa milloinkaan, Vaan kaikki hälle maittaa. Ei haasta riitaa kanssani, Ei myöskään juorullansa Hän häiritse mun tointani Vaan pysyy alallansa.
»Oi, lapseni, nuorihan vielä sä oot, Mitä työsi se hyödyttäis? On kansalla valvojat vanhemmat Kuka kuntosi ymmärtäis?» Voi äitini kallis ja kultaisin, Mua vaativi velvollisuus! Mitä siitä, jos nauravi harmaapäät, Mun puolella polvi on uus. Minä nuoria kutsun ja innostan, Kunis kaikki he valveutuu Ja halpa se varmaan itse on, Joka tointani halveksuu.
Silloin ajattelin minä: nyt välitän viisi lääkintähallituksesta, ja aloin matkaa tehdessäni harjoittaa vanhaa tointani suoniraudallani ja essentia dulciksella, niin että kaikki akat ... onneksi olkoon, serkku taisi aivastaa ... niin että akat luulivat entisten aikain taas palanneen takaisin.
Minun oli mahdoton olla Jip'iä suutelematta, kun hän nosti sitä ylöspäin minua kohden tätä tarkoitusta varten, sovittaen omaa heleätä, ruusuista suutansa suutelon asentoon, samalla kuin hän johdatti minun tointani, joka oli tehtävä niin, että täsmälleen kosketin kuonon keskipalkkaa.
Mutta vaikka nämä seikat kysyivät täyttä tointani päivällä, niin oli yön aikaan, kun pitkät hetket valvoin silmiäni ummistamatta, hyvä tilaisuus huolellisesti punnita joka sanaa, joka Nomteban huulilta oli vierähtänyt, ja mitä enemmän niitä mietin, mitä enemmän asettelin hänen hajanaisia lauseitansa kaikkiin mahdollisiin merkityksiinsä, sitä enemmän tulin siihen vakuutukseen, että akan tiedot tapahtuneista asioista olivat sangen tarkat, vaikka toiselta puolen uskoni hänen ennustuksiinsa ei ollut läheskään yhtä luja.
Päivän Sana
Muut Etsivät