Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Sen kuultuaan emäntä keskeytti kaulauksensa, purki kaulaustukilta paidan ja laskulle taitellessaan huokaisten sanoi: "Siellä tuolla hyvän Isän aituuksessa on vaikka minkälaista matosta, minkä tuokin kurja!" Oli päästy elokuuhun. Tämä aika oli ollut Tapanin mielestä kuin ijankaikkisuus. Hän ei koskaan ennen ollut sellaisessa seurassa ollut kuin nyt.
Tätä puhuessaan herrat eivät olleet näkevinään, että Tapanin lasi jäi täyteläisemmäksi kuin heidän. Sitten viimein ikäänkuin havahtuneena Dampbell kohotti lasinsa toisten siihen kolautettavaksi ja nyökäytti päätään Tapanille. Tapani punalti hieman päätään ja sanoi: "En huoli." "Noo, morsiannakos Tapani aikoo olla?" sanoi Dampbell ja työnti lasiaan likemmäksi. Mutta Tapani pysyi jäykkänä.
Tämä nähdessään ja kuullessaan Tapanin kohtalon, sanoi varmasti: "Täällä on kyllä yksi mainio silmälääkäri, mutta se on kallis." "Kallis! Se on mitätön asia", huudahti Tapani. "Sitä kun et säikähdä, niin kaikki on hyvin. Tohtori Lisitzin asuu yksi risti tuonne rantaan päin juuri tuossa valkeassa rakennuksessa, minkä nurkka tuosta näkyy.
Dampbellin puheessa tuntui jotakin salattua, jonkatähden Tapanin mieli värähti, ja hän pyydellen sanoi: "Kyllä minä kuitenkin tahtoisin huomenna päästä kotiin." "Mikäs sinne nyt sellainen kiire? Olkaahan vaan nyt täällä vieraanani edes yksikään viikko.
Nyt tohtori määräsi Tapanin kaksi kertaa päivässä käymään luonansa ja rupesi käyttämään siinä silmässä valkeita pulveria, joita se joka kerran kaasi sinne pienen lusikallisen ja piteli Tapanin päätä takaraivolle kallistettuna, ettei ne pulverit päässeet silmästä pursuvan veden kanssa menemään pois. Ne karkeat pulverit vihloivat silmässä niin tavattomasti että Tapanin koko olento vapisi.
ANNA. Mulle pyhäksi tuntuu sen kirkas loiste. KERTTU. Nyt Herra ihmetyönsä sovinnon veliringillä kruunaa. Mitä näkee mun silmäni? Käsi kädessä seisovat tuossa Keimon ja Mannilan perheet! ANNA. Sovinnon päivä on nousnut, tyttäreni. SAARA. Ja nousnut on Liisan ja Tapanin kihlauspäivä. MANNILA. Ja riemuiten sen vietämme.
Silloin Dampbell tempasi Tapanin kädestä linjakepin ja hurjana kirkuen: "Sinäkö minua sanoit tomppeliksi!" lensi Kytölän rengin luokse, ja ennenkun viimeksi mainittu kerkisi aavistaakkaan, löi häntä hartioille ja rupesi lyömään toisen kerran, vaan silmänräpäyksessä renki viskasi kintaansa metsään, tarttui Dampbellin rintaan ja viskasi hänet jalkoihinsa, hampaittensa välistä sanoen: "P leen tomppeli."
"Pelkään vaan, että unhottaa," epäili Topias. "Mitä vielä?" väitti Johanna. "Helka pitää muiston vireillä, puhuu monta kerta päivässä sedästä." Tapani ei tyytynyt harmoonin katselemiseen loitommalta. Hän meni sen viereen istumaan, paineli valkoisia näppäimiä alas. Isäntä meni harmoonin eteen ja soitti yhdellä sormella virren nuotin. Sitte vaati hän Tapanin ja Topiaankin soittamaan.
Yhtenä päivänä sanoi talon vanha muonavaari, isännän isä, näin: Joutaisit mennä tuonne Tapanin leskelle töppösiäs kuivaamaan ja pöksyjäs paikkaamaan. Hän tarkoitti sitä samaa leskeä, joka osasi pidättää minut läksiäis-iltana yöksi tanssiin. Siinä on neljän kapan tila ja kylvetään kolme tynnyriä ruista vuosittain, lisäsi hän. Onpa siinä kuusi lastakin, huomautin.
"Minun täytyy se sanoa, etten tähän päivään asti ole kuullut niin julkeaa ihmistä, joka olisi rohjennut Tapania asettaa juoppojen esimerkiksi, mutta tähän hyvään aikaan näkyy käyvän päinsä vaikka mikä. Päin vastoin olen aina kuullut jokaisen isän ja jokaisen äidin asettavan pojalleen esimerkiksi Tapanin, mutta ei pahassa, vaan hyvässä.
Päivän Sana
Muut Etsivät