Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025


Miten olikaan hän sen niin valtoihinsa saanut? Talo, jossa mummo asui, oli erään varakkaan kalastajanlesken talo. Huoneita ei talossa ollut paljo ja harvoin nekin vähät hyyrättynä, sillä tuo emäntä ei lainkaan sillä lukua pitänyt, oliko hänellä hyyryläisiä vai ei, ja huoneita ei korjattu koskaan. Jos hyyryläinen tahtoi olla niin sai.

»Niin, sen sanon minä», sisäpiika keikautti päätään, »että kyllä tässä talossa paikat pidetään kunnossa ainakin niin pitkälle kuin vierasten silmä kantaa.» »Vaan ei se emännän silmä joka kohtaan ennätä. Oman pääni ja omat tapani pidän minäJa sanojensa vahvistukseksi lennätti kyökkipiika likaisen rievun padan taakse piiloon.

Ruotsiansa sen vaan pitää lasketteleman, vaikka sitten kävisi kuinka hullusti. ROUVA AHLBOM. Tässäkin talossa sitä konkurssia valmistetaan, muistakaa minun sanoneeni. ROUVA RANK. No, minähän sitä olen ennustanut aikoja sitten. Ei se tänlainen rehenteleminen muuta merkitse. ROUVA LINDEMAN. Ja niin turhamaisiksi kun ne ovat tulleet. Että mattokin jo tilataan ulkoa.

Siellähän oli kaikki siistiä ja lapset puhtaissa vaatteissa, eikä Reeta edes tietänyt vieraita odottaakkaan. Oikein hän surkeili Reeta parkaa. Mutta hän surkeili molempia; oli syy kenen hyvään, niin onni ei ainakaan siinä talossa asunut. Viisi kertaa on keväinen aurinko sulattanut järvistä jäät ja laskenut aallot vapaasti liikkumaan, sitte kuin viimeksi olimme Tuomelassa.

Menet toisehen talohon, Toisehen emon alahan, Perehesen vierahasen; Toisin siellä, toisin täällä, Toisin toisessa talossa Toisin ukset ulvasevat, Toisin vierevät veräjät, Sanovat saranarauat.

Sentähden oli hän mierolla kulkiessaan oppinut paljon kertomuksia ja satuja, joita hän sitten yönseutuina talossa kertoeli niin eläwästi ja luontewasti kuin olisi hän ollut eläwä orja. Niissä paikkakunnissa, joissa hän enemmin asusteli, olikin hän aina terwetullut.

Minä tosiaan uskon, että tuo kunnioitettava vanha karjakko kääntyisi haudassaan, jos näkisi, miten meidän päivinämme hoidetaan karjaa ja miten aamulla joka ikinen maitotippa kulettaa koluutetaan kylänmeijeriin, jollei sellaista laitosta ole itse talossa. Eukko varmaan sanoisi niinkuin moni muukin: Talonpoika kokoaa rahaa, vaan työmies ei saa voimaa kurnaali-maidosta.

Tämä muisto väristytti häntä. Hän painoi hiljaan kuolleen silmät kiini. Myöskin muisti hän joskus ennen kuulleensa, että kuolleen rinnalle pannaan raamattu tai virsikirja. Hän silmäili ympärilleen. Mitään semmoista kirjaa ei huoneessa löytynyt, mutta pöydällä makasi asiakirjan tapainen kirja ainoa kirjan-pitoon kuuluva, mitä kauppahuone Karlgrenin talossa löytyi.

Tosin luuletteli rouva Saurio itse, että hän oli Selmalle sangen kova, ja että tämä piti häntä erinomaisen suuressa arvossa ja oli hänelle nöyrä ja kuuliainen; mutta hän oli varmaan ainoa koko talossa, joka sitä luuli.

Joka vuosi heinäkuussa vei hän ympäri olevien kylien mehiläisjaot arolle, missä hän sitten hoiti niitä; sen lisäksi teki hän muutaman päivän vakasen rengin työtä Dierkhofissa. Minä kotiunnuin yhtä pian savimökissä kuin mummoni talossa. Minä autoin Heintziä tattaripuuron syönnissä, ja olin hänen kanssansa heinällä ja niitä korjaamassa Dierkhofiin.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät