United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun toiset ihmiset kaunein plastillisin liikkein kohotetaan ylös taivaaseen, missä enkelit ottavat heitä vastaan, vaipuvat toiset, ruumis ja jäsenet epätoivoisissa kouristuksissa, alas syvyyteen, ja näitä jälkimmäisiä näyttää olevan monta kertaa enemmän kuin edellisiä. Toiset niistä putoavat pää edellä, toiset takertuvat vielä viimeisellä epätoivollaan kiinni ylös nousevien jalkoihin.
Mikä siinä on, että ne minuun takertuvat kuin takkiaiset, missä vain näkevät? ANNI. Ne teitä rakastavat. PIETOLA. On rakkautta roiskia piimällä! Tuleeko Taneli uunia korjaamaan? PIETOLA. Kirkonkylälle oli haettu. Menepä sinä kysymään Perälän Erkkiä. ANNI. Mutta älä, hyvä ihminen, lähde tuollaisilla saapasrähjillä! PIETOLA. Oli sekin, kun ei saatu suutaria.
Ne takertuvat jalkoihin, hän astuu läpi paperien, koettaa siristää niitä pois, mutta takertuu yhä kovemmin ja kaatuu istualleen keskelle lattiaa. Hän saa vihdoinkin äänen, huutaa pikenttiään, ja ovesta astuu sisään painokomitean puheenjohtaja. Mitä teidän ylhäisyytenne käskee? kysyy tämä vähän äreästi.
Ei, ei. Ei minulla ole mitään semmoista, joka ei saisi tulla vaikka koko maailman tietoon mutta minun sydämeni tahtoopi haljeta vaikea on kumminkin se tehtävä Jumalani! Sanat takertuvat kurkkuuni minä olen Kas Kaspe Kasperi, teidän vaimonne veli ja oma lankonne entinen Niemimäkelän rikas Kasperi ." "Hyvä Jumala! Olisiko hän todellakin Kasperi?" sanoi Iikka ja astui askeleen taakse päin.
Nykyjään olen minä kuitenkin ollut perheissä, joissa on ollut kerrassaan mahdoton mitään keskustelua ajatellakaan, ja juuri lasten tähden, sillä heidän tulvimalla tulvivain kysymyksiensä vuoksi ei kukaan muu saa sanan vuoroakaan ilman että he jo siihen takertuvat ja niin häiritsevätkin nuo pikku tyrannit pian suunapäänä koko keskustelun.
Vääryydentekijäin, ruunun rosvojen...! Ulos minun huoneestani! Junnu! Minä varoitan sinua vielä viimeisen kerran...! Varoita, mitä varoitat, valehtelija, koira! sanat takertuvat hänen suuhunsa, ja kurkkua kuristaa... Mies on hullu! Ei hänen kanssaan maksa vaivaa väitellä! ja kääntyen työmiesten puoleen, joita on kokoontunut tuvan ovelle, huutaa insinööri heille: Alkakaa repiä!
He takertuvat toisiinsa, kierrähtävät kerran vain ja katoavat kuperkeikassa kuulumattomiin. Sillä heidän päällensä pudotaikse paksuna paatena koko väylän levyinen vesivuori ja luhistaa taistelijat tuhannen myöhyksi toisen toista kalliorantaa vastaan.
Eerosta tuo tuppisuisuus oli ihan naurettavaa, mutta mistäpä hän otti siinä keskustelunaiheenkaan, pää tuntui ihan ontelolta, ei sanaakaan löytynyt varastosta. Ruvetako selittämään tieteellisesti, kuinka toinen kiertotähti... Hiiteen kiertotähdet! Mutta eipä tahtonut uskaltaa kääntyäkään, silmät eksyvät ja takertuvat taas siihen sohvakuvaan... Mutta näinkin tuo selin on typerätä ei...
"'Pahoillaan' tai 'suutuksissa! Vain naiset sellaisiin takertuvat", vastasi Bengt nauraen. "Me miehet teemme jutun lyhemmäksi. Vaimoni tekoihin ja toimiin on minulla oikeutta sekaantua, mutta ei hänen äitinsä toimiin. Jos hän mieluummin jää tänne, kuin muuttaa Tukholmaan ja nauttii apurahaa, jonka olen hänelle tarjonnut, niin enhän voi häntä pakottaa.
Minä annan heidän kirkua ja kiemuroida omassa tuhmuudessaan ja tuota tehdessään he kietovat itsensä yhä lujemmalle oman tuhmuutensa verkkoon ja niin he takertuvat omiin pauloihinsa, joita he ovat muille virittäneet: siinä on heille sakkoa kylläksi", lausui isäntä jalomielisesti.