Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Nyt mä Tajuan sinut: tahdoit kuninkaana, Isällisenä hyväntekijänä Hänt' ihanaista hellien suojella, Keventää hänen elämäänsä. Sin' et Rakastanut, ja niin on kaikki hyvin. Se sama hyvyys, sama ystävyys, Sua joka Valpuria puolisoksi Kehoitti ottamaan, nyt aikeestas Sun luovuttaa, kun kosija on täällä Ja Valpur immen onnen ehtona On pyhä liitto tää. HAKON. Sä yhä puhut Kuin juopunut. Mä enkö rakasta?
Katsellessani esim. äly-kykyäni, huomaan että se on perin vähäinen ja rajoitettu, ja samalla muodostankin itselleni mielteen eräästä paljoa suuremmasta, vieläpä kaikkein suurimmasta ja äärettömästä älystä, jonka juuri sen vuoksi, että kykenen muodostamaan tuollaisen mielteen, tajuan kuuluvaksi Jumalan olemukseen.
Tajuan täydellisesti, mitä herra johtaja tarkoittaa, sanoi hän kuivasti. Paikkani on tästä päivästä saakka vapaasti käytettävissä. Ukko painoi hänet takaisin tuolille. Ei niin, ei niin, sanoi hän, nyt jo paljon ystävällisemmin. Tarkoitukseni ei suinkaan ole ollut teitä noin päätäpahkaa maantielle ajaa.
Ajatteles nyt kun näin istutaan ruuhessa keskellä tyynen järven selkää ja syödään evästä... Minkä arvoista tämän rinnalla olisi istua jonkun laivan kannella merellä tai jonkun varieteepöydän ääressä! Tässähän on tunnelmaa! Niin, sitähän tässä on, kyllä minä tämän nyt jo tajuan ja olihan se mulla jo hämäränä aavistuksena ennakoltakin.
Sillä jos katson tarkemmin ja tutkin noita mielteitä itsekutakin, samalla tapaa kuin eilen tutkin vahan miellettä, niin huomaan että niissä on vain harvoja ominaisuuksia, jotka minä oikeastaan selvään ja täsmällisesti tajuan, nimittäin: koko eli ulottuvaisuus pituudelle, leveydelle ja korkeudelle, muoto, joka syntyy ulottuvaisuuden rajoittamisesta, asento, jossa eri muodosteet ovat toisiinsa, ja liikunto eli asennon muutanta.
Oi veio sulosanainen, Sulosuinen äitin poika, Tuota nyt kysyn sinulta, Tuota unnalta utelen: Mitä laulamma lajia, Kuta syytä syyätämmä Tuotako vuotta voimatonta, Pahoa palokesyttä, Joka poltti paljo maita, Paljo maita, paljo soita? Noita laulan, joita tieän, Joita tieän ja tajuan, Joita ennen eukko neuoi, Oma vanhempi opetti, Maitopartana pahaisna, Piimäsuuna pikkaraisna. Laula, laula veitoseni.
Sano; polvillani pyydän. Sanoissasi ma raivon tajuan, Mut sanoj' en. OTHELLO. Mik' olet sinä? DESDEMONA. Vaimos, Mun puolisoni! Uskollinen vaimos! OTHELLO. No, vanno, kiroo itses, muuton pelkää Sun perkel' ottaa, luullen enkeliks sun! Kirottu kahdesti! no, vanno itses Nyt puhtaaks! DESDEMONA. Taivas tietää sen. OTHELLO. Niin, tietää Sun valheelliseks niinkuin helvetin. DESDEMONA. Kuin?
Niin syvät ei mull' ole sielunkyvyt, ne että korvata vois suosionne; mut Hän sen tehköön, joka voi ja näkee. Tajuan hyvin, ettei hengen jano asetu, ellei sitä neuvo Totuus, jonk' ulkopuoll' ei ole totta mitään. Kuin peto luolassaan se siinä lepää sen löydettyään; ja se voi sen löytää, ois muuten turhaa kaikki hengen kaipuu.
Se waan minua hämmästytti, että lähtisit juuri tuon tapauksen kielessä, jolloin ihmisillä on niin paljon puhumista. Mutta nyt tajuan tarkoituksesi täydellisesti ... mene waan Jumalan nimeen", sanoi waimo. "Tottahan me panemme alun matkaan, niinkuin puhe on ollut?" kysyi Heikki. "Totta kaiketi." "Minkä werran panisimme?"
Päivän Sana
Muut Etsivät