Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Alma päätti pysyä vastedes poissa hänen kamaristaan. Jos mitä oli sanottavaa, hän lähettäisi lapsia tai palvelijoita. Nyt hän kumminkin tuli. Sieppasi Tyysän syliinsä ja asettui Alman rinnalle istumaan. Alma ompeli. »Joko te odotitte? Taisin viipyä liian kauvan?» Alma huiskasi kädellään pois papyrossin savun kasvoiltaan.
Minä töin tuskin taisin vihaani hillitä, ja minä luulen, että hän huomasi sen. Minä arvasin, että hän tahtoi puhua Annin kanssa kahden kesken, mutta sitä minä estin, siten etten silmänräpäyksenkään ajaksi jättänyt häntä yksin vaimoni kanssa. Jos hän ehdoitteli, että hän tulisi meille kun minä olin yksin ulkona, minä kohdakkoin sitä estin. Siitä saakka en ole ollut terve.
Hän oli hetken ääneti, näytti ikään kuin hän ajatuksissansa muistuttaisi itsellensä jotakin, ennenkuin hän alkoi: 'Suuret maskitanssit oli pidettävät erään ministerin tykönä kas, siihen aikaan oli ministeri jotakin, sen saatte uskoa, minä olin myöskin kutsuttu ja iloitsin äärettömästi; taisin silloin olla kahdeksantoista vuotta vanha taikka niillä paikoin.
Herra Guiscard, Ranskan lähettiläs, jalo herra, joka uskollisesti ja rehellisesti piti Ruotsin puolta, seisoi juuri kuninkaan vieressä. Ja hänen takanansa seisoin minä niin likellä, että taisin kädellä ylöttyä kuninkaasen, ja kuulla jok'ainoan sanan, mitä he puhuivat.
"Tulojani seurasi oikea siunaus; joka vuosi panin pienen summan säästöön ja taisin pian ostaa talon; niin, olihan minulla myös vähän entisistä ajoista; ompeluneulan avulla sain myöskin runsaasti. Olisin kyllä voinut elää vähän mukavammin, mutta miksi sitä tekisin? Kuta ahkerampi olin, sitä nopeammin kului aika toisesta Elokuusta toiseen.
Monilla sanoilla kertoi hän nyt meille, kuinka minä eräänä aamuna useampia vuosia sitten olin tullut häntä vastaan, juuri kuin hän ruoski aasiansa, ja kuinka minä olin häntä siitä kovasti nuhdellut, mutta sitten näyttänyt hyvältä ja antanut hänen juoda vasta-lypsettyä maitoa, sekä kuinka hän silloin oli ratsastanut nauraen itseksensä nuorten naisten äreyttä, mutta samalla kuitenkin ihmetellen, kuinka minä taisin huolia siitä, että eläintä rääkättiin taikka että hänen itse oli nälkä.
Kaikista näistä merkeistä hoksasin tuulen virenneeksi ja ettei höyrylaiva enää ollutkaan tunnoton aalloille, kun ne sitä syrjästä ahdistivat. Kello 6 aikana aamulla nousin minä ylös, onnettoman yön vietettyäni. Toisella kädellä pidellen itseäni sängystä kiinni puin minä toisella vaatteet päälleni, paraiten kuin taisin.
Nyt tiesin minä enää, minkä konttaava lapsi tietää, nyt taisin tuskin enää kättä ojentaa... Mutta aina syvemmälle syvyyteen kävi matka, aina pieneneviin ympyröihin ja niiden keskipisteisiin... Ponnistin kaiken tarmoni säilyttääkseni ainakin tajuntani keskuksen, josta saatoin todeta tuon kaiken oudon ja ahdistavan, mikä ympärilläni tapahtui.
Siis kiitos kaikesta, sä luonnon suuri äiti, Joka kohdussas mun kannoit, Sitten ruumiin, hengen annoit, Laskit maailmaan kuin pienen sokon lapsen, Jota muiden täytyi kannatella, Kunnes kypsyi tuosta itsetietoon, Huomas lahjas, ihmekanteloisen, Jolla soittamaan mä opin vihdoin, Soitin aina niinkuin parhain taisin, Vaikk'en oikeaa lie ääntä saanut.
On siinä kun semmoista saatoin sinusta luulla, joka joka ja kun minä äidille ja taisin muillekin niillekin tervanpolttajille että minä tuon uuden sinun sijallesi ja rikkaan enkä enää tuokaan kerjäläistä ... vaikka et ollutkaan vielä kuollut, vaan ainoastaan rajan takana ... ja sille rakennan talon kuin kaupungin porvari ... ja käskin viedä niitä terveisiä ... ilkkuvia sinulle.
Päivän Sana
Muut Etsivät