Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Pii-sydämet te, julmat Rooman miehet! Pompejon tunsitten. Kuink' useasti Muureille kapusitte, ikkunoihin, Torneihin, jopa savutorvihinkin, Kakarat helmoissa, ja päivän pitkän Niin kiltist' odotitte nähdäksenne Pompejon suuren käyvän Rooman halki.
Suostumuksen mukaan Hintti toimitti tehtävänsä: kantoi ruokaa ja puheli: ettepä sieltä illalla joutunutkaan. En tuota joutunut, virkkoi Hemmo katsahtaen Hintin jalkoihin ja huomasi uudet kengät, josta näytti hyvin ihastuvan. Joko täällä minua odotitte? kysyi hän ja katsoi samalla naurusuin silmiin. Jo minä vähän kaipailin, sanoi Hintti ja meni lisää ruokaa noutamaan.
Alma päätti pysyä vastedes poissa hänen kamaristaan. Jos mitä oli sanottavaa, hän lähettäisi lapsia tai palvelijoita. Nyt hän kumminkin tuli. Sieppasi Tyysän syliinsä ja asettui Alman rinnalle istumaan. Alma ompeli. »Joko te odotitte? Taisin viipyä liian kauvan?» Alma huiskasi kädellään pois papyrossin savun kasvoiltaan.
Siten hävitin minä juurinensa päivinensä jok'ainoan ajatuksen veljellisestä rakkaudesta; ja Inge kuoli ja Hookon tuli, ja Birkebeinit valitsivat hänet kuninkaaksi. NIKOLAUS PIISPA. Ja te odotitte. SKULE JAARLI. Minun mielestäni täytyi avun tulla ylhäältä. Minä tunsin itsessäni kuninkaan voiman, mutta vuodet vierivät; jok'ainoa mennyt päivä vähensi minun elämäni työtä.
SKULE JAARLI. Sitte Slittungit tunnustivat Erling Steinvægin kuninkaaksi. Silloin huusi minussa ääni jälleen: Skule on etevämpi päällikkö kuin Erling Steinvæg! Mutta minun olisi täytynyt rikkoa välini Birkebeinien kanssa, siinä oli juopa tällä kertaa. NIKOLAUS PIISPA. Ja Erling tuli Slittungein kuninkaaksi, ja myöhemmin Ribbungein, ja te odotitte! SKULE JAARLI. Minä odotin Guthormin kuolemata.
»Hyvää päivää, Lilli», sanoi Arvo, ja tuli, maksettuansa kyytimiehen, Lilliä tervehtimään. Kun hän eteiseen ennätti, olivat siellä jo eversti ja everstinna sekä Aksel hänelle tervetuliaiset sanomassa. »Kaikin sinua hartaasti odotimme», lausui everstinna, »mutta Lilli ensiksi kuitenkin huomasi, että tulit». »Odotitte! Mistä tiesitte minua odottaa?»
Täti, palvelustyttö ja kaksi rouvan sisarta. Ja kaikilla oli kysymyksensä. Mitä, mitä? Mitä on tapahtunut? Herra siunatkoon, kuinka minä säikähdin! Tämä töytääminen ja nämä huudahdukset ärsyttivät häntä, ja kaikki hänen hermonsa joutuivat epäjärjestykseen. Te odotitte kai, että olisitte löytäneet minut halvattuna keskeltä lattiaa, sanoi hän nauttivalla vihalla. Varmaan jo kuvailitte hautajaisia ja
Minulle ei ole tehnyt hyvää täällä niin paljon yksinäisyys, kuten sinä ja tohtorit odotitte, vaan päinvastoin olen juuri täällä tullut yhteyteen sellaisten ihmisten ja olojen kanssa, joita en tiennyt maailmassa olevankaan. Me elämme kaupungissa, emmekä tiedä mistään. Tämä maailma on niin kummallinen ja rakennettu niin suurelle vääryydelle. Ja kuka on rakentanut, ellemme me juuri itse.
Nuori upseeri meni, mutta tuli melkein tuokiossa takaisin. Nyt juuri kuului eversti Requennesin asuntoon asti tavaton melu torilta. »Huomatkaa,« sanoi nuori upseeri, »te odotitte sanansaattajaa, herra eversti, ja minä luulen, että tuolla ulkona on sanansaattaja, jota väkijoukko tuopi tänne.« Eversti ja don Juliano syöksyivät ikkunaan.
Se on taivaallinen kohtaus. Nyt sanokoon vielä joku onnen olevan hyvän-suovan. SELOW. En ymmärrä sinua. KAARLE. Kuule siis! Muistathan sitä, että te kahdeksan päivää sitte yhtenä aamupuolena kultaisessa ruunussa odotitte minua? Minä kerroin teille eräästä työmiehestä, joka sisarelleni oli rohennut tehdä tarjouksen. SELOW. Ihan oikein minä muistan.
Päivän Sana
Muut Etsivät