Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025


»Hänkö muka osaisi ennustaanauroi Le Balafré; »eivätpä tähdet ole koskaan virkkaneet hänelle mitään siitä, että kelpo Ludvig Leslyllä on ollut tapana auttaa hänen mielitiettyään noita kirkkaita kultakolikoita kuluttamaan, joita oppinut herra sille tyttöselle syliin viskaa.» »Hs, Ludvig», kielsi päällikkö, »hs, sinä mokoma aasi!

Ja Margreta jätti kaikille hyvästi, kerran, kaksi, kolme, kauvimmin hän kuitenkin viipyi suljettuna isänsä syliin. Rouva Koll itki oikein sydämestään; hän unohti kokonaan järkevyytensä, ja hän kuiskasi: "kyllä minä olen kärsivällinen Sohville," ja se oli parasta mitä hän taisi sanoa.

Anni heittäytyi Lentsin syliin, ja Lents syleili häntä. "

Ukko katseli poikaa, hän oli varsin isänsä kuva. »Tuommoinen oli minunkin Mikkini pienenä», ajatteli ukko. Sisälle tultuansa hän kutsui poikaa luoksensa, kysyi hänen nimeänsä ja koetti kaikin tavoin häntä miellyttää. Poika oli iloinen ja vilkas eikä yhtään ujoksunut, vaan hyppäsi ukon syliin, kysyen: »Mistä sinä olet?» »Pohjanmaalta», vastasi ukko. »Vai Pohjanmaalta!

Niiden muisto oli aina yhdistyvä siihen muistoon, joka heillä oli oleva tästä viimeisestä, suloisesta illasta heidän rakkaassa kodissansa. Sitte lapset tulivat sanomaan hyvää yötä; Lilliä nostettiin tavallisuuden mukaan sylistä syliin, ja jokainen häntä hyväili. Kasva suureksi ja vahvaksi, pikku sisar sanoi Freedrik, kohottaen hänet käsivarrellaan aina kattoon asti.

"Mutta sinä et saa unhottaa, että me olemme sinun vanhempasi," sanoi lempeä vaimo ja suuteli häntä. "Isä! äiti!" huusi Valdemar ihastuneena ja heittäysi molempain syliin. Kristian itki kovasti. "Miksi sinä itket?" kysyi Valdemar elävästi. "Ole iloinen! Etkö näe, mitä minä olen nyt saanut!

SYLVI. Pois! Odota, Aksel minä se olen pikku kissimirri, etkö tunne... Holhooja-setä ota pikku sirkkunen syliin. Ja varo, varo, varo, ettei hän putoo! Näytelmä kolmessa näytöksessä

"Amen, amen", sanoi Juditha palavasti ja kyyneleet juoksivat pitkin poskiansa. Klaudia seisoi kalpeana ja liikkumattomana siksi kun Naomi ja Juditha nousivat ylös. Silloin juoksi hän ja heittäytyi Judithan syliin, ja huudahti: "O, äiti, äiti, minä olen kieltänyt ja hyljännyt Vapahtajani. Minusta on tullut kavaltaja häntä vastaan ja hän ei tahdo enää kauemmin minua auttaa!"

Eipä aikaakaan, niin oli kaikki vaaran oireet kadonneet, ja Dwining, sidottuansa suonen jälleen umpeen, pani lapsen takaisin puoleksi hulluuntuneen äidin syliin. Vaimo-paran suru miehensä kuolemasta, joka lapsen hengen-hädän aikana oli unohtunut, puhkesi nyt jälleen ilmi kiihtyneen kosken voimalla, joka on viimein murtanut tokeen, mikä hetkisen aikaa on estänyt sen tulvaa.

Hän heittäytyi isänsä syliin silmät täynnä kyyneleitä ja suuteli häntä hermostuneesti, aivan kuin anteeksi pyytäen, sillä vaikka hän tarmokkaasti koettikin olla iloinen, tunsi hän niin kovaa surua, että oli menehtyä.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät