Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Muutama silmänräpäys vielä, niin nuo hehkuvat muurit ja hirret syöksyvät alas ja nuori elämä haudataan, kuin jäykän väärä-uskolaisen tai vanhan noidan ruumis, savuavaan tuhkaläjään. Ei kenkään uskaltanut enää jäsentäkään liikuttaa, vaan hengitystään pidättäen seisoivat he kaikki kamalassa odotuksessa.
Valtavalla kivilohkareella Hektor murtaa auki portin, troialaiset syöksyvät sisään ja kreikkalaiset pakenevat laivojensa ääreen. Kreikkalaisten muurin hävityksestä, vrt. myös Il. VII 459-463, Sel. Ks. Odysseian V laulun alkukoristeena olevaa kuvaa. Il. 127 ja seur. Lapithit, Polypóitēs, Leontéus: ks. Il. II 738-747, Sel., I 263-268, Sel. Vartiamiehet: Polypóitēs ja Leontéus.
Yö näkevi yksin sen tulen, mi uhmaa taivaita, maita ja meriä, joita tuhannet tuulet pilvihin nostaa, kuiluihin viskaa. Yö näkevi mykkä ja helmaansa peittää. Sankarit sotii, sankarit sotii, tuskat tuimimmat rintoja polttaa, sydämiä leikkaa. Kuiluihin syöksyvät sadat ja kaatuu, kuiluista nousevat tuhannet taasen, nousevat, sotivat, häipyvät yöhön, mi mykkänä lepää.
Sama ajatus johtaa elonhengekkeet myös niihin hienoihin hermoihin, jotka ovat pernassa ja maksan alaosassa, missä sappirakko sijaitsee. Täällä vaikuttavat elonhengekkeet sen, että näihin elimiin tavallisesti virtaavat verisolut syöksyvät niistä takaisin yhtyen siihen vereen, joka alemman onttolaskimon haaroja pitkin juoksee sydämeen. Tästä syntyy sydänlämmön suuri epätasaisuus.
Kuin kaarna katkeevat sen käsissä silloin kaikki vallanmerkit. Kuin ruoko häälyvät silloin kaikki hallitsijahuoneet ja syöksyvät syvyyteen.
Katsokaa, kuinka he syöksyvät kiinni toisiinsa ja tahtovat murskata toisensa vain pelkästä vihasta ja rakkaudesta! Ja katsokaa, kuinka he taas toisin vuoroin kimpoavat toisistaan ja kilpistyvät umpikuoriaisiksi ... vain pelkästä vihasta ja rakkaudesta... Samoin vihaavat ja rakastavat he myös minua ja minun lankojani, jotka kuitenkin johtavat ja pitävät kiinni heidät.
Oivalle «Opettajalle», Kultasuulle kumppanille, Rahvahan rakastajalle, Suomen suoralle pojalle. Hautauslaulu. Nousee taivahan laellen hattarat harmaat, Peittyy pilvehen päivän katsehet armaat, Myrskyt riehuvat, vait on lintujen kieli, Sateet syöksyvät, synkk' on ihmenon mieli: Aurinkoiseni eestä haihdu jo, häivä, Ilman kansi jo seestä, päästä jo päivä Taas yli maiden ja metsien loistelemaan!
"Mistä tulee myrkyllinen tuuli, joka turmelee ihmiset ja eläimet? Etelästä. "Miksi syöksyvät lehmäni ja lampaani rotkoihin, kun ne ovat laitumella vuoren eteläpuolella? "Miksi kuoli äitisi, kun hän ensimmäisen kerran tuli vuoriltamme Bohanumiin, tuohon tukahduttavaan kaupunkiin? "Eräs veljistäni tuli tänne etelään ja liittyi Teoderikin sotajoukkoon.
Hän tiesi vain yhden suuren totuudesta lankeamisen ja yhden pitkän kirouksen tien, jolle tuhannet eksyvät ja sitä myöten syöksyvät perikatoon. Kerran oli hänkin siten kuljeksinut ahtaalla maaseudulla ja oli luullut itseään ja muutamia harvoja valituiksi, joita Jumala katseli ja lukemattomat muut eksyneiksi, jotka hapuilevat yhä syvemmälle pimeyteen.
"Eikö se ole teidän mielestänne kaunista ja hauskaa kuulla, ja kuu sitä paitsi luemme myrkyttämisistä, murhista, kuolemasta, ihmisistä, jotka syöksyvät syvyyksiin ja musertavat päänsä ruumisarkkuihin, niin saamme tarkan kuvauksen ruotsalaisten kansanelämästä. Eikö niin?" "Minä en tunne ruotsalaisten kansanelämää", vastasi Aino lyhyesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät