Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Kyypparin lähdettyä Reinhold nousi, lähestyi Helenata ja huomaamatta, että tämä oli jäykistynyt, aikoi suudella häntä. Ei, ei, sanoi Helena käyden hänen käsivarteensa ja pyrkien pois, älä viitsi, Reinhold! No mikäs nyt, pikku kulta? Jos me olemme kerran kihloissa, niin semmoinen pieni hellyys kuuluu asiaan, vai kuinka? Ei, Reinhold, ei nyt tällä hetkellä.
SYLVI. Uskallat, tietysti. Sinulla on niin pieni, sievä käsi. Minkätähden sinä teet noin, tuolla tavalla? VIKTOR. Kun en malttanut olla sitä tekemättä. Sylvi oliko se sitten niin väärin? SYLVI. Ei en minä tiedä. VIKTOR. Niinpä anna minun suudella sitä vielä kerran. SYLVI. Viktor nyt sinulla taas on tuo sama katse. VIKTOR. Mikä katse, Sylvi? SYLVI. Tuo, joka on niin kummallinen.
VIKTOR. Jos silloin jäin tänne, olisimme nyt varmaankin naimisissa tai ainakin kihloissa. Ja sinä olisit minun minun ikiomani! Ihan huimaa päätäni sitä ajatellessa! Nyt siihen sijaan kuolema ja kirous SYLVI. Mitä nyt ? VIKTOR. Nyt toinen saa puristaa sinua syliinsä, suudella ja hyväillä sinua ja omistaa sinut kokonaan, eikä minulla ole mitään oikeuksia. Sinä olet toisen oma
Rangaistukseksi sinua nyt suutelen kymmenen kertaa. Yks, kaks, kolme, neljä, viis, kuus, seitsemän, kahdeksan, yhdeksän, kymmenen ja kerta kaupan päälle. Noin. Ja jää sitten herran rauhaan. Ovella hän vielä pysähtyi. Etkö tosiaan huoli kahvista? En. Ole ilman, ole ilman. Hän lehahti tiehensä. Roller pyyhki huuliaan. Pitäisi olla laissa kielletty, ettei vaimo saa koskaan miestä suudella.
Ja laskiessaan hänet hiljakseen lakanoille, kumartuen melkein hänen ylitsensä, alkoi hän itkeä ja suudella Jeannea poskille, hiuksille ja silmille, kastellen hänen kasvojansa kyynelillään ja sopertaen: Kultainen rouva, pikku neiti Jeanne, kultainen rouva, ettekö enää tunnekaan mua? Silloin huudahti Jeanne: Rosalie tyttöseni!
Markleham'iin vaikutti tämä jalomielinen puhe jota, minun tuskin tarvinnee sanoa sitä, hän ei ollut ensinkään odottanut eikä koettanut synnyttää niin mahtavasti, ettei hän voinut muuta, kuin sanoa tohtorille, että se oli hänen kaltaistansa, ja useita kertoja suudella viuhkansa vartta sekä sitten taputtaa tohtorin kättä sillä.
Tämä aikoi nyt isänsä tavoin suudella, mutta silloin sylkäsi Helmi hänen silmillensä ja suuttui tosissaan: Et saa! Vesa suuttui ja sylkäsi vastaan. Helmi vastasi samalla mitalla ja siitä alkoi pitkä sylkiriita ja tora. Vihastuneina syleksivät he nyt toistensa silmille ja mihin vaan sattui.
SYLVI. Ei, Viktor, tästä päivästä alkaen olen ainoastaan sinun omasi. VIKTOR. Elä laske leikkiä. Tiedänhän varsin hyvin, ettei minulla ole mitään toivoa. SYLVI. Minäpä tahdon olla sinun. Kuule, Viktor, kunnian kautta lupaan, ett'ei tästä lähtein kukaan muu saa suudella eikä hyväillä minua. VIKTOR. Rakas, pikku Sylvi sinä olet toisen miehen vaimo. Sinä et ole enää vapaa.
Tämän jälkeen tarttui hän heitä tukkaan ja käski heidän suudella toisiaan kolme kertaa, ja sillä aikaa, kun tämä temppu tehtiin, huusi hän heille: "Suuren Hengen nimissä ja hänen luvallaan olette nyt ainaiseksi tässä ja tulevassa elämässä yhdistetyt". Ja näin he olivat mies ja vaimo.
Olisipas hän vaan tullut puoli tuumaa lähemmäksi minua, niin olisi hän ollut kuoleman oma. Suloinen, armas prinsessa, olenhan sanonut sinulle, että sinä olet minun rakkahin pikku lapseni, ja nyt sinä olet viisitoista vuotta, ja pian tulee sinun mennä naimisiin, ja siis täytyy minun toki saada suudella sinua, ennenkuin joku toinen vie sinut mukanaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät