Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Minä elän, minä lennän, kuninkaan ei tarvitse käydä surussa uskollisen kapteeninsa tähden! Minun kunniani, minun ylpeyteni, minun erinomainen, ihmeteltävä, majesteetillinen partani.
Ah! onhan elämä kyllin rikas, ruokkiaksensa kaikkia taivaan lintuja, eikä kenenkään tarvitse olla osattomana tässä maailmassa. Te, viattomat olennot, ette saa jäädä ilman voimaa ja elämäniloa; teidän pitää saada tuntea tosi elämää, joka suo siunausta joka päivälle, tarkoitusta jokaiselle toimelle, se on tuottava teille rauhaa ja omintakeisuutta surussa ja ilossa, elämässä ja kuolemassa!»
Maanantai aamuna, jolloin heidän piti matkustaa kotihinsa, oli hän vaan tyyneesti iloinen, järjesti itse kaikki ja lohdutteli hellästi katkerasti itkevää vaimoansa. Koko illan ja seuraavan pitkän yön vietin syvässä, toivottomassa surussa ja päätin seuraavana päivänä mennä katsomaan Susannaani, lemmittyäni, viimeisen kerran.
Walhekuoloja sattuu erittäinki seuraawissa tapauksissa: wäkewissä hurmikoissa eli werijuoksuissa; suuremmissa ulkonaisissa loukkauksissa; pitkällisissä, kowissa tuskissa; waikioissa synnyttämisissä; pyörtymisissä; lawantaudissa; wirmassa; kaatumataudissa; halwuussa; tukehuksissa kowassa ryinnässä; äkillisissä wimmoissa, esimerk. suuressa kohtaawassa ilossa, surussa, wihassa, pelwossa; juopumuksessa; paleltumisissa; tikuisissa, häkäisissä huoneissa; weteen hukkumisissa; ukonsattumissa; keskieräisten saalahien luona.
Hiki tiukkui hartioista, Vieryvät vesipisarat, Vieryvät veren näkoisnä, Peseepi pahimman nurmen, Joka kauvan kastettuna Virhiksi veren vioilla Aina asti Aabelista, Kainin lyödystä kädellä. Tässä työssä työlähässä Enkeli edes tuleepi, Lohduttaapi Luojoansa, Vaivan alla vahvistaapi. Koska nouseepi kedosta, Tuleepi tykö omainsa, Nukkui Siimoni surussa, Johannes unehen juuttui, Jaakobi jalo väsynyt.
Senpä suokohon Jumala, Sallikoon suloinen Luoja, Että tässä huonehessa, Tässä paikassa pyhässä Sinun siunattu sanasi Tuottaisi hyvän he'elmän, Eikä sammuisi surussa, Tien ohessa tallattaisi, Eikä orjantappuroihin Tukahtuisi turmiollen, Vaan se tuottaisi tuhannet, Saattaisi sa'at he'elmät, Josta herkkuja hyviä Kaikki me karitsan häissä Saamme taivahan talossa Aina nautita ilolla.
vuoks sun ja isäs, jotka ahmailitte mait' Alppein tuoltapuolen, autioksi on jäänyt valtakunnan yrttitarha! Käy, katso, huoleton, kuink' on Montecchit, Monaldit, Filippeschit, Cappelletit, surussa toiset, toiset pelvon alla! Tule ja katso, julma, ahdistusta sun ylhäistes ja hätää kuule heidän, ja nää, mik' on nyt suoja Santafioran!
"Ei kukaan, joka on tuntenut päällikön, voi sitä epäillä." "Minä tiedän sen", vastasi toinen ylpeästi, "sillä minä olen ollut hänen kumppalinsa surussa ja ilossa; toisessa olen huomannut hänen olevan mies, vaikka kuinkakin suuri suru olisi häntä kohdannut, toisessa päällikkö, joka tietää, että hänen heimonsa naiset ovat hempeimmillään kevyessä ilonpidossa. Mutta hiljaa!
Hän tiesi senkin, että vallesmanni Kaksinainen haluaa päästä valtiopäiville ja sitä tietä senaattiin. Senaattori-setänsä kautta voisi se paljon vaikuttaa, ja kuka tietää, mitä tietä Herra meille milloinkin avun lähettää. Omituista! Sillä siinä surussa ja murheessa, heräsi hänessä näet halu auttaa vallesmannia sen vaaliasiassa, auttaa kuten lähimäistä.
Niin on nyt minun iloni kuin lapsi lelua vailla, niin on nyt minun eloni kuin kevät käkeä vailla, kumpu vaiti, kukka poissa, surussa salo sininen. MINK
Päivän Sana
Muut Etsivät