Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
"Jumala on oikein tuominnut!" huusivat he, "surmaa hänet, kreivi Stuifen, tuo kunniaton kavaltaja, tee hänelle oikeus!" Mutta Fredrik nousi ja sanoi: "Minä olen antanut sanani ja sen täytän kavaltajallekin! Nouse ylös, Hanno, ja kärsi häpeääsi koko elinikäsi!"
Vaan sydäntuskat on nyt tuta sun lukemattomat säätty, turma kun poikasi vie, jot' et tervehtää tulevaksi koskaan saa kotisuojiin. Sill' oma mieleni inhoo ilmoja ihmisien, elon maita, jos ei tuta ensin Hektor peistäni saa sekä hengellään heti maksa surmaa Patroklon, sopavaskia riistämiänsä."
Ares kiihottaa Troialaisia ja lähettää toipuneen Aineiaan uudestaan taisteluun. Areen avustamana Hektor johtaa troialaiset rajuun hyökkäykseen. Väkevän Aiaankin täytyy peräytyä. Lykialainen Sarpedon surmaa Herakleen pojan Tlepolemoksen, mutta haavoittuu itse. Here ja Athene lähtevät kreikkalaisia rohkaisemaan.
Ei lyömään laskeu miekka tää, se surmaa, kun se välkähtää.
Käy viiltäen läpi jäsenien kuin jäinen henkäys ijäisen, kuin halla, mi surmaa haaveet. He kumpikin lähtehen veestä juo; on kylmä vuo, värisyttää tuo, he virralle viimeisen katseen luo ja lähtevät niinkuin aaveet. Mik' on ilmassa jyske? Mi pilvissä ryske? Mi taivaankannella kauhu? Mies orhilla kiitää, kuin lintu hän liitää, ylt'ympäri liekki ja sauhu.
Oi, nouse, kaunis aurinko, ja surmaa Tuo kade kuu, mi kalvas kaihost' on, Kun sinä, hänen piika-neitsyensä, Hänt' olet monta vertaa ihanampi! Hänt' älä palvele, hän kade on. Vestaali-pukunsa vain kalvetuttaa, Vain narrit sitä käyttää; pois se heila! Mun tyttöni se on, mun armahani! Oi, jospa hän sen tietäisi! Hän puhuu, Vaikk'ei hän sanaa virka. Mitä siitä?
Nämät sanat jo ovat turmion enteitä Ainon suussa: ne aavistavat sitä surmaa, johon hänen sydämensä suru hänet on saattava. Tässä ei ole mitään itsemurhan päätöstä; hänen neitsyellinen luonteensa ei sallisi semmoista. Ainon kohtalo, joka jo on itsenäiseksi voimaksi varttunut, valmistuu vaan itsestänsä onnettoman tytön rinnassa. Ainon sielu nähtävästi on sumuun peittynyt, hurmautunut.
KIRRI. Jos jotakin unohtaisit, Voisin syrjästä sysätä Suuhusi sukevan mutkan, Johon Väinö vierähtäisi Kuin ovela Hiiden hirvi. NUORI JOUKO. Tulla voit todistajaksi, Vaan et neuvonantajaksi: On älyä itselläni Vaikka Väinönkin varalta. KIRRI. Sanoin vaan sitä sanaksi; "Jos" sanoin ja jos on jos. Sen tuhannen venkaleita! "Jos on jos!" Mut jospa hiisi Toisi teille surmaa viisi.
Roomalaiset Tek' aika teurasta, ja brittiläiset Sen täysin kostaa. Minä surmaa vaan Nyt etsin, missä tavata sen saan. On henki turha nyt; kun löydän tien, Niin Imogenille sen uhriks vien. 1 P
Yksilöllisyyden uusi tunne heräsi hänessä; sama, joka ennen oli vain itsesäilytyksen hämäränä vaistona hänessä esiintynyt; heräsi synkkänä, peljättävänä, onnettomuutta uhkaavana niinkuin ukkospilvi helteisen taivaan ääreltä kantaen helmassaan surmaa ja rankaisevia salamoita. Jos hänellä olisi ollut ase, hän olisi lyönyt. Jos hänellä olisi ollut pyssy, hän olisi ampunut.
Päivän Sana
Muut Etsivät