Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Ja Emilie Björksténille 1867: "Minun sisällisessä elämässäni on synkän surumielisyyden salainen suoni, jota minä koko elämäni ijän olen koettanut tarmoni takaa tuketa, mutta joskus sen kuohu käy minua voimakkaammaksi, särkee kaikki siteet, joilla olin koettanut sitä sulkea, ja suihkuaa ilmoille kuni haavoitetun valtasuonen veri.
Waalahkampi, heleänpunainen, tyrskiwä weri sitä wastoin tulee waltasuonesta, eikä ota toisinaan seisattuaksensa, jos liiatenki loukattu suoni on suurempi.
Katsoo pikku peiliin, vetäen otsansa kureeseen. Jos kullan saada voisin, niin hälle hellä oisin, ah silloin onneain! Ain päivin, aamuin, illoin ma aatteleisin silloin ah häntä, häntä vain. Ah silloin, aivan varmaan, ma kanssa oman armaan ah saisin onnen myös. Vaan, ellös, sydän syki, ja suoni, ellös tyki, on turhaa kaikki työs!
Hänen oli nimittäin tullut uni, ja hän sanoi vielä tahtovansa antautua »Hypnoksen» helmaan, ennenkuin Thanatos ikipäiviksi nukuttaisi hänet. Hän vaipuikin uneen, ja hänen herätessään lepäsi tytön pää jo valkeana kukkana hänen rinnallaan. Silloin hän laski sen patjalle ja katseli sitä vielä kerran. Sitten suoni taasen avattiin.
Olen viettänyt koko päivän hänen sänkynsä vieressä ja jään tänne yöksikin hänen viimeiseksi yökseen. Hän on kärsinyt uskomattomasti, äiti raukkani, nyt on hän sangen tyyni voimat loppuvat, suoni on melkein herennyt sykkimästä. Paitsi minua, valvoo hänen sisarensa ja yksi lääkäri sairashuoneessa! Voi, tuota kauheata eroa, kuolemaa!
Se paikka hullun houreit' ilmankin Jokaisen tuottaa aivoihin, jok' alas Niin monen syllän päästä mereen katsoo Ja allaan pauhaavan sen kuulee. HAMLET. Hän viittaa yhä: mene, minä seuraan. MARCELLO. Te ette mennä saa. HAMLET. Pois kätenne! HORATIO. Mut älkää menkö. HAMLET. Kohtaloni kutsuu, Ja ruumiin suoni pieninkin käy vahvaks Kuin Numidian jalopeuran jänne. Hän yhä viittaa.
Miksi emme Elon kuohunta-ajalla Omistaisi sen mehua, Ennenkuin tuleva raihna Varastaa ilomme tertun? Miero ei iloja suonut Soiko sulle? ei minulle. Katkeruutta se jakeli. Siksi nyt omat sulomme Vaihtakaamme! Itsessämme Yksin on elämän suoni, Nautinnon parahin lähde. TYTT
Ei, hän auttaa tahtoi, lähimmäistään pelastaa. Missä suoni sykki vielä, hengen rahtu havaittiin, siellä viivyttihin, siellä hoidettiin ja autettiin. Kaikki saivat huojennusta, vihamies ja omainen, täss' ei tehty erotusta, veli oli jokainen.
Siell' on ouot oljareisut, Apiat ativoreisut Halko pitkä piirasina, Seiväs särpimen siassa, Hamara sianlihoina, Nyrkki voina vehnäisinä. Heitän suoni, heitän maani.
Arapialainen tarjosi oitis kätensä, ja hänen pitkät, hoikat, mustat sormensa peittyivät ja katosivat hetkeksi Richardin suureen käteen. "Hänen verensä virtaa tyveneesti kuin lapsen", sanoi kuningas; "niin ei sen suoni syki, joka ruhtinaita myrkyttää. De Vaux, josko elämme tai kuolemme, niin toimita tämä Hakim, kunnioitettuna ja täydessä turvassa, täältä pois.
Päivän Sana
Muut Etsivät