Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Mutt' miten tarkoitustani Voin olla vastaava, Kun peitetty on matkani Synkällä sumulla? Viel' sydämmeni valoa On vailla vakaista, Oi, kenpä voipi minua Oikeaan ohjata? Ah, Luoja hyvä, kasvosi Käännä mun puoleeni, Ja taivaallinen valosi Suo sydämmeheni! Niin toivon tavoittavani Oikean onneni, Ja että päättyy matkani Sun kunniaksesi! On talvi synkkä, sumea Ja kolkko luonnoltaan.
»Eipä jaksa epä-luulon tuulet sammuttaa sumulla walistuksen walkeata, waan se siitä wiriääpi, että loiste lewinneenä ylendyen yhdistyypi kanssa walon kirkkahamman tuolla taiwasten takana.» Runovihko »Waikutuksia Suomalaisen sydämessä» sisälsi vielä, kuten edellä on mainittu, seuraavan soman »Laulun Elämän nautinnosta».
Keskiyöllä. Voi kuin kaunis nähdä tuota Ilmiötä pohjolassa, Konsa tunturien luota Välkkyy päivä kuutamassa! Kaksitoista kello lyönnä, Illan sumu terhevyönä Toiset ilman suunnat kiertää Himmentäen taivaan viertä, Yksistään vaan pohjolassa Valo hehkuu kuutamassa. Sumulla.
Jos valtoja on, jotka kyyneleitä Katalan säälii, niitä rukoilen. Tee se, lapsi! Oi, taivas, kuule meitä, muuten ilman Sokaamme huokauksilla, pimitämme Sumulla auringonkin, niinkuin pilvi, Kun märkään syliinsä se sulkee sen. MARCUS. Oi, veli, puhu mahdollisia,
Sa hyvin tiedät, että höyryt kosteet, joit' ilmaan kertyy, jälleen veeksi jäähtyy, kun ovat nousseet kylmiin kerroksihin. Tajusi paha-tahto tuo, mi pahaa vain miettii, keinotkin, ja tuulen nosti ja usman voimallansa luontaisella. Hän päivän päättyessä laakson peitti ain Pratomagnost' asti vuoriin suuriin sumulla, tihentäin niin taivaan kaiken,
Sa hyvin tiedät, että höyryt kosteet, joit' ilmaan kertyy, jälleen veeksi jäähtyy, kun ovat nousseet kylmiin kerroksihin. Tajusi paha-tahto tuo, mi pahaa vain miettii, keinotkin, ja tuulen nosti ja usman voimallansa luontaisella. Hän päivän päättyessä laakson peitti ain Pratomagnost' asti vuoriin suuriin sumulla, tihentäin niin taivaan kaiken,
Ruotsalainen rakastaa Ruotsia ranskalainen kehuu Ranskaansa, englantilainen ylpeilee sumulla täytetyistä saaristansa, mutta ei kumpikaan, niinkuin ruotsalainen, rakasta maatansa äitinä miksi? Niin, meidän äitimme on köyhä ja hän on kasvattanut meitä ankarasti. Tuota pientä siirtokuntaa Felikshill'in luona piti ko'ossa siis sangen kauan yhteiset muistot, yhteinen kieli, uskonto ja toiveet.
Taivas oli synkkä, ja lyhyimmät kadut olivat niinkuin tukitut likaisella sumulla, joka oli puoleksi sadetta ja puoleksi siidettä ja jonka raskaammat osat laskeusivat alas mustana noki-kuurona, ikäänkuin kaikki Iso-Britannian takantorvet olisivat yhteisestä suostumuksesta syttyneet tuleen ja porottivat paraikaa oman sydämensä iloksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät