Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
"Mieleni oli kowin raskas ja paha, kun piti erota waimosta, lapsista, sukulaisista, tuttawista, ystäwistä, kotitienoosta ja synnyinmaasta. Kun ajattelin, että olin kaikki nämä jättämäisilläni ja menossa wieraaseen maahan, tuntemattomien ihmisien sekaan, outoja oloja wastaan=ottamaan, josta ei ole toiwoakaan heti takaisin päästä ja pääseekö koskaan, niin mieleni tuli syttä mustemmaksi.
"Siinäkin sanoit oikein, enkä minä vaan sinua maalaa. Tiedätkö mitä? Siinä tapauksessa että sinun poskikuvasi olisi maalattava " "Sinä et tule kuvaani maalaamaan sinä ilmoisna ikänä", naurahti Anni. Tuota pikaa hän taas oli iloisella päällään. Morsiusparia nyt huudettiin alikertaan. Sinne oli arvokkaimmat miehet ja vaimot sukulaisista kokoontuneet Petrovitsch'in ympärille.
Emilia vihitään kotona, ja ainoastaan sukulaisista kutsutaan muutamia. Emilia tahtoo sen ja hänen mieltänsä nyt noudatetaan kaikessa, missä suinkin mahdollista on. Hän sanoo sillä tavalla tehtävän kaikille uhri paroille. Naurettava aatos! Näethän, Piete hyvä, kuinka välttämättömästi sinua täällä tarvitaan. Tosiaankin, me tarvitsemme kaikin puolin sinun apuasi ja neuvoasi.
Muut isommat tuttavuudet, ei välitä enää köyhistä sukulaisista... Akselikin, kaikkea nyt! kiukuttelihe Anna itsekseen vetäessään hienoa kultalankaa edestakaisin kankaan läpi ja tähystellessään mutkikkaaseen kuosikaavaan. Kaikkea!
Lääkäri, ollen jo vanha harmaapäinen, asteli sisään sauvansa nojalla. Tarkkaan hän tutki kuollutta ja huomasi hänen aikoja sitten tämän maailman jättäneen. Rohvessoori sanoi, että ruumiin saa haudata. Nyt oli tieto annettava vainajan sukulaisille. Kenelläkään läsnäolevista ei ollut varmaa tietoa sukulaisista; kumminkaan ei heitä oltu talossa koskaan nähty. Mummo otti huolekseen käydä pappilassa.
Hän muutti maakaupunkiin, jossa pari äidin kaukaisista sukulaisista asuivat. Siellä hän eli, setä-vainajan ainoa rikas perillinen. Hän tuhlasi sydämen pohjasta ja osti anteliaisuudellaan ja koreilla vaatteillaan muutaman ilon-hetken. Vuosi kului hyvin. Mutta sitten tuli eräs Tukholmalainen kaupunkiin, hän tunsi Violan ja kohta oli koko Violan elämä tunnettu kaupungissa.
Niinkuin ruoto-ukko olet sinä kulkenut sukulaisista sukulaisiin ja krouvista krouviin, ja minä, näethän, en ole tahtonut jättää puhemiestäni. MIKKO. Esko, minä sairastuin tiellä ja sentähden viivyimme. ESKO. Mutta rahat, mihin sanottaisiin niiden menneiksi? MIKKO. Sööterskalle. ESKO. Mutta mitä olisin tehnyt minä sairauteni aikana?
Sitten oli ikäänkuin esirippu laskettu tämän tapauksen päälle eikä sitten milloinkaan enää puhuttu tästä tapauksesta. Jospa tuo ylpeä virkamies kerran oli kieltänyt sisarensa ja serkkunsa, niin oli työmieskin ollut kyllin ylpeä kuolemaansa asti olemaan näistä sukulaisista tietämättä. Mitäpä lienee tuo kaunis nainen ajatellut tuosta luonnottomasta suhteesta?
Minä olen kaksikymmentä wuotta elänyt sodan melskeissä, kaukana sukulaisista, yksinäni salaten raiwoisessa maailmassa, rinnassani aukkoa, suurempaa kuin minkään raudan läwistämää, minä olen kaiwannut ainoata rakasta lastani, jota oma silmäni ei saanut nähdä, waikka oma äitini sitä hoiti ja kaswatti. Nyt olen sen löytänyt tyttäreni, ainoa lapseni, anna minun puristaa sinua rintaani wastaan."
Päivän Sana
Muut Etsivät