Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Emo varsin vastoavi "On kyly kytömäellä, Johon portto pojat saapi, Tulen lautta lapset luopi, Tuonne pentujen pesähän, Sorajouhen soimen päähän." Jo on piika pintehissä Minne mennä, kunne käyä, Kusta kylpyä kysellä, Sanan virkkoi, noin nimesi: "Piltti pienin piikojani, Paras palkkalaisiani!
Marjatta, matala neiti, pyhä piika pikkarainen, kylpi kylyn kyllältänsä, vatsan löylyn vallaltansa. Teki tuonne pienen poian, latoi lapsensa vakaisen heinille hevosen luoksi, sorajouhen soimen päähän. Pesi pienen poikuensa, kääri kääreliinahansa; otti pojan polvillensa, laittoi lapsen helmahansa. Piiletteli poiuttansa, kasvatteli kaunoistansa, kullaista omenuttansa, hope'ista sauvoansa.
Me vannenäreillä rosotettiin puolelle ja toiselle, niin se heittaysi tuskissaan jo pitkäkseen ja sitte potki seiniin ja pilton laitoihin ja särki sen haavan paljon pahemmaksi ja särkipä toisenkin jalkansa. Ja kun mahapuolelle rapsittiin, niin ei kuin kiuhtui vaan ja alkoi älistä kuin peura käsissä ja työntyä soimen alle kippuraan kuin mato.
Jouluna Jumala syntyi, Paras poika pakkasella, Revon heinihuonehesen, Sorajouhen soimen päähän. Härkä olkia levitti, Sika penkoi pehkuloita, Poian pienen peitteheksi, Katteheksi kaikkivallan. Jouluna Jumala syntyi, Paras poika pakkasella; Nousi kuu, yleni päivä, Armas aurinko havatsi, Tähet taivon tanssaeli, Otavat piti iloa, Syntyessä suuren luojan, Yli armon auetessa.
Jo aura pelloll' odottaa ja hepo eessä soimen.» On sääli heitä herättää, ois hyvä maata heidän, mut säälittää myös kaunis sää ja pien' on mökki meidän. Ken nuorna tottui nukkumaan, ei vanhanakaan herää. Vain työttömyys se ruostuttaa, ei kyntö auran terää. Ja näin ma heitä rohkaisen, kun väsyvät he milloin: tuo aika uuden huomenen ja parempi on silloin.
He olivat jotenkin hutikassa, ja minulle niin hyviä, että tyrkyttivät maistelemaan lasistansa. Minä kun olin tottumaton, otin aika lotkauksen, ja tulin auttamattomasti juovuksiin. Minä kun sen tunsin, konttasin tallin soimen alle piiloon.
"Tuoll' on syntynyt Jumala, Yliarmo auennunna, Veitlihimassa vähässä; Syntynyt Jumalan poika Hevon heinähuonehesen, Sorajouhen soimen päähän, Vihviläisille saroille, Kakaroille kylmenneille. Sinne synnytti Jumala, Pani luoja poikuensa; Ei vaihtaisi poiuttansa Vaskihin valettavihin, Hopioihin hohtavihin, Kultihin kumottavihin, Eikä kuuhun, päivyehen, Aurinkoisehen hyvähän."
Siinä hetken seistyänsä, seitsemän miehen rivissä, siirtyivät he pöytään, nauttimaan lihaa, leipää, makkaroita ja lämmitettyä olutta, jonka kaiken heille nahkapeitturin emäntä, armoitteleva vaimo rakensi. Isäntä itse otti huolen Valkosta, talutti hänen talliin ja täytti soimen heinillä hänen eteensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät