United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nikkilä huokasi syvään ja kääntyi sängyssään seinään päin maata. »Kun tulisi kuolema», lausui hän pitkäveteisesti. Sitähän emäntäkin oli ajatellut. Vaan kun Nikkilä itse lausui tuon toivomuksen, koski se emännän sydämeen kuin puukolla vihlaisten. Kyyneleet tuppasivat yhtäkkiä silmiin ja mielen täytti kummallinen kaipauksen tunne, aivan kuin Nikkilä olisi jo ollut ruumiina tuossa.
Mitä olisi sinulla minun kanssani tekemistä? Ethän vaan uskaltanekaan MAUNO. Sinuako toivoa? Ha, ha, ha! Olisinpa silloin mieltä vailla. ANNA. Sitähän minäkin. Välimme on siis selvä. MAUNO. Selvä kuin päivä ja musta kuin yö. Ei muuta kuin lippu liinaa ja lappu lautaa ja alloo! niiden kanssa hautaan. ANNA. Herra varjele, Mauno, kuinka sinä noin puhut? MAUNO. No, eikö ole totta?
Odottakoot sitten velkamiehet. Ei ne odota. Muutamalta on jo työtuomio tulossa, valitti Reittu. Mene sitten työhön; kun tulevat noutamaan, sanoi Laara melkein iloiten toisen ahdingosta. En tuonne lähtisi. Ennen minä tekisin vaikka teillä työtä, jos saisin auttamaan. Ettäkö minun pitäisi ruveta maksamaan? Sitähän minä tässä ajattelin, tai takaukseen.
EERIKKI. Sitähän ihmettelen, ettäs pulasta itsesi niin helposti suoritit.
Sitähän en juuri voi tarkemmin ruveta selittämään. Jos rupeaisin vastaamaan kaikkiin kysymyksiisi, selittämään kaikkia aviosäädyn salaisuuksia, niin pitäisi minun mennä niin pitkälle, ett'ei jäisi mitään, mikä meidät naineista eroittaisi. Sitäpä juuri vaadinkin. AHR
Hän koetti puhua huolettomasti, vaikka oli hän silti vähän hämillään. Sitähän minä olen arvellut, että tekisit nyt mökin tänne meidän maalle mihin tahansa ja ottaisit siihen Liisan. Minä en osannut siihen puheeseen vastata muuta kuin: Liisan? Niin, niin, Liisan! Se kyllä sinulle lähtisi.
Ennenkun huominen päivä on loppuun kulunut, ei Marttalan Matilla ole meidän kanssamme mitään tekemistä. Heitä vaan se asia minun haltuuni!" sanoi Mari luottavasti. "Aiotko mennä isäsi luokse?" "En; eikä se meitä mitään hyödyttäisi." "Sitähän minäkin", sanoi Jaakko ja hengitti vähän helpommin. Aamulla pantiin hevonen aisoihin ja Mari lähti ajamaan kylään.
KUNINGATAR. Ha, ha, ha, ha! Ha, ha, ha, ha! Ha, ha, ha ha! Naurakaa minulle; mutta muistakaa, mitä tämä äänetöin, innokas rakkaus on tehnyt teidän puolestanne näiden työlästen vuosien kuluessa, sill'aikaa kuin te huoletoinna saitte tanssissa kuin vaarassakin pyöriä. Pilkatkaa minua ja heittäkää minut pois, kuin nuo muutkin, sitähän te tahdotte!
ELISABETH. Hyvänen aika! Tuolla tavallako sinä nyt olet laitellut nuo kukat? MAIJU. Millä ta-? Kas, sitä Marthaa! No kyllä minä ihmettelen! Aivanhan sinä olet päästä pyörällä. MAIJU. Mamma, rakas kulta! Tulevat, tulevat! MAIJU. Ketkä! MARTHA. Hanna, Jussi, herra Jumala, vielä kysyy! Kun ovat jo pihassa. MAIJU. Narraa! Mamma, olisikohan ELISABETH. No, sitähän minä jo äsken sanoin. Tuossa ne ovat!