Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Muistan eräänkin illan, jolloin olin kauheassa epätoivossa ja jo kahdesti seisoin emäntäni oven takana menossa tunnustamaan hänelle rikokseni. Mutta minä en jaksanut astua sisälle. En voinut avata sydäntäni emännälleni. Hän oli kyllä minulle hyvä, mutta hän oli niin kaukana minun sisällisestä olennostani. Lankesin polvilleni hänen ovensa eteen ja rukoilin Jumalalta apua.
Aina oli niin iloinen ja hääri ahkerasti taloudellisissa toimissa. Hän oli ruumiinsakin puolesta hyötynyt paljon, ja entiset nuoruuden ruusut alkoiwat taas nousta hänen niin kuihtuneille ja kalpeille kaswoillensa. Tuo ulkonainen hywinwointi oli seuraus hänen sisällisestä hywin woinnistansa, sillä hän toiwoi nyt niin paljon. Juho ja Leena myös toiwoiwat ja Mikko itsekin toiwoi.
Hänen sitkeä voimansa oli murtunut sisällisestä taistelusta enemmän kuin viimeisestä taudista. Ester oli ollut oikeassa: vanhus voi murtua, mutta ei taipua. Kuinka hän olikaan vielä vähän ennen halveksivasti puhunut kuninkaan sormuksesta! Ja kuinka varma hän luulikaan olevansa haudattuaan tuon pahuksen Palosaaren salmeen!
Hän tunsi itsensä vanhaksi ja yksinäiseksi, tunsi hengessään olevansa vaimostaan eroitetun, ja kuitenkaan ei Yrjöllä vähääkään aavistusta ollut Annan sisällisestä tilasta, ei pienintäkään tietoa siitä, että tämä elpynyt riemu oli vaan sen sisällisen levottomuuden peitteenä, jolla hän sitä odotti, joka yksinomaisesti oli tänä päivänä ollut hänen mielensä ja ajatuksensa esine, hänen pelkonsa ja toivonsa päämaali.
Kaikki tuntuu tapahtuvan vain ulkonaisista vaikuttimista, ei sisällisestä tarpeesta ja ilmaisunpakosta.
Hän tärisi sisällisestä liikutuksesta ajatellessaan millaisia haluja ihmisen sydämen pohjassa riehuukaan, kun ne vain uskaltaa tunnustaa. »Totta», jatkoi hän myönnytyksiään, »en minä ottanut Keskitalon tytärtä työn avun tähden en myös rakkauden tarpeesta en mistään tarpeesta kyllä se oli muuta.» Silloin hän ymmärsi, ettei heidän välillään ollut mitään oikeata avioliittoa ollutkaan.
Raha-asioihin kun kaikissa yrityksissään näytti kompastuvan, niin niiden eteen hän myöskin seisahtui. Sanna alkoi taas näyttää mahdollisemmalta aarteineen, vaikka toisinaan vielä ikään kuin jostakin sisällisestä inhosta puistatti.
RAHIKKA. Löytyy toista lajia myöskin. Ne jotka tahtovat tuosta sisällisestä epäsoinnusta päästä siten, että he luopuvat yleisistä siveellisyyden laeista ja tukkien omantunnon äänen heittäytyvät samallaisten naisten seuraan. SELMA. No ja sinä RAHIKKA. Minä asetuin pahetta vastaan, niin voimattomaksi kuin itseni näinkin. SELMA. Sinä et siis ole sellainen RAHIKKA. En, kumma kyllä...
Kuningas silmäili pöytä-naapuriansa, joka sisällisestä liikuinnosta tuli välisti vaaleaksi, välisti punaiseksi ja värisi koko ruumissaan, hän jok'ei ikinä ollut pelännyt pahimpaakaan kanoonantulta. "Mutta ilahuttaa, että he ovat täällä," sanoi suuri Rietrikki, ja tuommoiset rakkaat vieraat ovat varmaan teillekin tervetulleet.
Se puhuu sisällisestä taistelusta, ei kuitenkaan sen syvemmästä, kuin siitä, että *hän ei tahdo* itselleen tunnustaa hurmautuneensa tästä laulusta. Hänen vieressään seisoo Iikan Antti lakittomin päin, pää alaspäin käännettynä ja liikkeistä päättäen taistellen ainoastaan häpeäntunteen kanssa. Miksi ne vetäytyvät yhä toisten takapuolille nuo ryhmän etumaiset?
Päivän Sana
Muut Etsivät