Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025


Veip' on verkkonsa vetehen, Satasilmän salmen suuhun. Läksi veio verkoillehen, Seän poika seitsollehen; Mi on veion verkkosessa? Veion verkoss' ei mitänä. Mi minulla verkossani? Minulla sininen sotka. Mipä sotkan siiven alla? Silkki sotkan siiven alla. Mi on silkkisen sisässä? Hursti silkkisen sisässä. Mi on hurstin hulpikossa? Hurja hurstin hulpikossa. Mi on hurjan kämmenellä?

Läpi kasteenhelmien hymyilee sulopäivyen koitossa ruusu, niin myös läpi lempesi kyynelten sun sielukas, sininen silmäs. Kuin kesäisen taivahan ruskot vain läpi auerharsojen hohtaa, niin hieno ja lämpönen purppuravuo luo ruusuja poskesipäille. Kuni vierivän virran ulpukka vain on valkea, raitis ja puhdas, niin olet, oma kultani armaisin; lumen kanssa kiistata taidat.

"Eikö ole totta, että takkini on musta?" sanoi hän mummulle. "Ei ollenkaan, lapseni. Katsos vain; sininenhän se on," sanoi mummu rauhallisesti ja lempeästi. "Se on musta!" huusi prinssi. "Ei; sininen se on," kertoi mummu. "Ja kuitenkin on se musta," huusi prinssi ja polki jalkaa. Kuningattaren täytyi viimein antaa myöten ja sanoa, että hänen takkinsa oli musta, vaikka se oli sininen kuin taivas.

Seuraavana päivänä nousi översti Horn hyvissä ajoin. Taivas oli sininen ja korkea, puisto välkkyi kasteesta, joka lehti oli kuin äsken pesty. Kuin Horn avasi ikkunan, tulvi huoneesen höyryäväin lehtien raikas, kostea tuoksu. Merkillistä, ensimmäinen ajatus, joka hänellä tänä aamuna oli selvillä, oli se, että hän oli tänään syövä päivällistä Helena Nikolajevnan luona.

Tämä tapahtui, niinkuin sanottu, siihen aikaan, kuin meistä jokainen tiesi olevansa toistansa niin paljoa parempi, että saattoi rintoihinsa lyöden sanoa: »Minä kiitän sinua, Herra, etten j.n.e.» VANHA KAUKO JA SININEN TYTT

Mistä se on saanut saksalaisen nimensä, en tiedä, ellen saa kirjoista selkoa, mutta kauniimpi se ainakin on, kuin latinainen nimi". Samoin kuin "Edelweiss" Alppein vuorilla, Vilun-ihanakin Suomessa tekee terää lumen alla, josta tämä kukkanen selvästi on saanut suomalaisen nimensäkin. Se on yksinkertainen, ujo ja sininen kukka, välisti valkoinenkin ja valkohatuinen.

Tässä samassa huoneessa oli hän joku aika sitte sanonut juuri niin, kun hän ja isä ensi kerran joutuivat puhumaan valtiollisista seikoista. "Hän" oli tämän kirjoittanut, eikä kukaan muu! Roosasta oli, kuin pilkistäisi harmaiden sadepilvien raosta sininen taivas huoneesen. Oliko häneltä apu tuleva? Keltäs sitten? Kukapa olikaan niin voimakas ja rohkea kuin hän? Kuka rakasti häntä niin kuin "hän"?

Ei minua tanssi ylipäätään huvita. Sitten olette vallan erilainen muista. He istahtivat nurmikkoiselle maalle. Selman sininen hame leveni somille poimuille ja helman alta tuli kengän nenä hiukan näkyviin. Kyllä Anni saattoi olla oikeassa siinä, että tämä sininen oli kaikkein sievin hänen leningeistään. Mitä se oli kun te kerroitte tovereillenne tullessa, minäkin haluaisin kuulla.

Veden jumalan nimi oli *Ahti*, arvokas ukko, jolla oli pitkä, merenruohoinen parta. Hän asui kallionluolassa *Ahtolassa*, ja hänellä oli äärettömät aarteet, jotka hän oli merenkulkijoilta ryöstänyt ja harvoin takaisin antoi. Hänen vaimonsa oli antelias *Vellamo*, jolla oli sininen lakki, kaislapaita ja vaahtoinen vaippa yllä.

Ainoastaan talollisen poika Hämeestä. Sellaisia miehiä voisi tehdä pojistamme koulu. Hän tuntui rakastavan meitä kaikkia, lisäsi muuan keskenkasvuinen poika. Niinkuin sininen taivas, niinkuin aurinko säteilee jokaiselle, jatkoi hänen sisarensa. Niin kulki kautta pitejän, kieleltä kielelle nyt pastori Siipisen nimi ja maine. Vanhaan pappilaan palasi hän kirkosta.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät