Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. marraskuuta 2025
Miten somasti hän olikaan järjestänyt illallispöydän, kun Jakob tuli ruokasaliin kaksi pientä värillistä ruokaliinaa, molemmat siniset kodikkaat teekupit, sininen maitokannu, siniset munakupit, siniset vesilasit ja sitte nuo kauniit hirvensarvipäiset veitset ja hopeahaarukat, kaksi kutakin, kaikki niin pientä ja somaa ja hienoa...
Selvänä ollessaan hän ei valehdellut, mutta annas kun tulee toiselle kymmenelle, niin jo lähtee laskettelemaan: hänellä muka on Pietarissa kolme kartanoa Fontankan varrella: yksi punainen kartano ja siinä yksi savupiippu, toinen keltainen ja siinä kaksi piippua, kolmas talo sininen ja siinä piippuja ei ensinkään.
Keskellä päivääkin pyrkivät hänen luomensa, nuo melkein läpikuultavat luomet, painumaan umpeen. Ja välistä hehkuvat hänen poskensa kuumeisesti. Harvoin hän nauraa: silloin hermostuneesti ja kimakasti. Näin istuu hän ikkunansa ääressä, turvakodin sininen puuvillamekko yllään...
näin kunkin kaulaan kukkaron, min väri ja merkki kullakin ol' erikoinen; näkyivät silmin nauttivan he siitä. Kun tuossa tutkin, sattui silmähäni keltainen kukkaro, min päältä kuva sininen siinsi jalopeuran. Eespäin kun tuosta katseheni käänsin, toisen näin veripunaisen ja siihen hanhen kuvatun, valkeamman norsunluuta.
Siniseksi virkoo ihminen elämässä. Parsifal, sininen ritari vaeltaa maailmaa. Rinnassa syttyy ja sammuu. Maailma on tähtiä ja kukkas-silmiä, värähtää myrttinä sen sinisoivan maailman keskellä, valmiiksikin virkoo saman lumotumman maailman edessä.
Jos kukaan heistä lämpeni tahi tuli, kuten minusta näytti, vaaralliseksi minulle, silloin minä tein hänelle samoin kuin nyt sinulle. Minä näytin heille tämän kuvan nurean puolen. Kyllä minä nyt sinua ymmärrän, sanoi Erik Horn, ja sininen suoni hänen otsassaan paisui.
Sen alla kuohuva meri jää sitä mukaa yhä alemmaksi. Ei kuulu enää aallon kuohu kiviseen rantaan; hetken kuluttua näyttää siltä kuin ei meri enää lainehtisikaan. Se on vain kuin suuri sininen silkkipeite, mihin on lukemattomia valkeita pumpulikukkia kiinni ommeltuna. Mutta ei tämäkään näköala ole kuvattavissa. Se on niin oudon ihana, että se melkein itkettää.
Johan on ehtinyt tarttua mieleen tuo kuva, jonka muodostaa sininen meri, ruskea tasanko, sinisen vihreät, vaaleahuippuiset vuoret ja punertavan valkea kaupunki lukemattomine ikkunoineen ja huippuineen, ja siellä täällä kohoaa jostakin puistosta suippo kuusen muotoinen sypressi ja petäjän sukuinen pinia, jonka solakan varren päässä oleva tuuhea latva on kuin aukaistu sateenvarjo.
Souti kerran suovesiä, Souti toisen maavesiä, Kolmannen kotivesiä; Pyllisess' on pyytöpaikat, Ryytissä rysäsiaset, Kalasaunat saarimaalla. Souammako saarimaalle, Saarimaalta manterehen, Manteresta maammon luoksi, Maammon luota taaton luoksi, Taaton luota veikon luoksi, Veikon luota siskon luoksi; Siskoll' on sininen silta, Jossa leikki lyötänehe, Tanssi tallaeltanehe. Läkkäm sikko Suurulahan.
»On ihana yö», Arbakes sanoi »sininen ja kaunis kuten silloinkin, kun kaksikymmentä vuotta sitten näin ensi kerran Italian rannat. Kalenus, aika tavottaa meidät nauttikaamme elämästä niinkauan kuin jaksamme!»
Päivän Sana
Muut Etsivät