Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Uskonpa olevani ennen kaikkea ihminen minä yhtähyvin kuin sinäkin, taikka ainakin, että minun tulee koittaa siksi tulla. Tiedän kyllä, että useimmat sanovat sinun olevan oikeassa, Torvald ja että jotakin senmoista löytyy kirjoissa. Mutta minä en kauemmin voi tyytyä siihen, mitä useimmat sanovat ja mitä kirjoissa luetaan. Minun tulee itsen ajatella näitä asioita, ja kokea saada niistä selvää.
RACHEL. Olethan kiltti nyt. Mutta anna meille kiireesti tieto; sillä tässä asiassa olen kovin utelias. CANZIO. Mutta lupaathan kuultella rauhallisna. RACHEL. Vallan rauhallisna. CANZIO. Mariamne, lupaathan sinäkin maltin tyynellä katsannolla kuultella mitä sanon? MARIAMNE. Sen lupaan. CANZIO. Ja suot mun vakaasti tyhjentää poveni aina pohjaan asti? MARIAMNE. Sen teen.
Samassa purskahti hän itkuun, kääntihe ja läksi ulos. Sokrates katsoen hänen jälkeensä sanoi: "jää hyvästi, sinäkin! me puolestamme tahdomme tehdä, mitä käskenyt olet." Ja meille hän sanoi: "Kuinka hyvänsuopa onkin tuo mies!
HILMA. Rakas Elviira, minä hartaasti toivon ja uskonkin, että kyllä sinäkin löydät sen nuorukaisen, jonka sydämen valtaat, mutta eihän sitä pidä povauksen mukaan etsiä. ELVIIRA. Sinä et soisi minulle ketään. HILMA. Kenen tahansa muun paitsi yhtä, joka on minun. ELVIIRA. Ei se ole vielä sanottu, että Sihvonen on sinun. Jos sinä Sihvosta rakastat, niin minun puolestani vapaasti.
Woi minua, mutta hänessä luulin minä löytäneeni elämäni kumppanin, sillä hänessä luulin tawanneeni jotakin jaloa, puhdasta ja wilpitöntä. Tätä en olisi koskaan kenellekään ilmoittanut, sillä aikomukseni on ollut wiedä salaisuuteni kanssani hautaan, mutta kun sinäkin sen tiedät, on minulle nyt kaikki yhtä.
Tietysti sinäkin olet siellä. Olen näkevinäni sinut, mutta sinä et näe minua. Heilutat liinaa, niinkuin et oikein tietäisi kenelle, ikäänkuin haparoiden, toiselta rannalta, ainoastaan olemassa oloasi ilmaisten kuvittelin, että heilutit minulle, vaikken uskonutkaan. Mitäpä sinä minusta, mitäpä minusta kukaan? Näissä juhlissa on minusta yhtäkkiä jotain teennäistä ja kieroa ja vaillinaista.
Ja kenen ansiota tämä on, ell'ei minun? Maiju. Niin, ei suinkaan siitä kukaan muu hyötynekään. Emma. Sinäkin voit ottaa meistä esimerkkiä, kun kerran menet naimisiin. Kun mieheni vielä oli nuorimies, punastui hän, jos joku neitonen katsoi häntä silmiin. Se on todellista kainoutta. Maiju. Ah, mitä rouva sanoo! Oliko herra todellakin niin kaino? Emma.
Ei sanonut äiti, mutta ajatteli poikaansa katsoessaan: sinäkin olet oikeastaan samanlainen herännyt kuin nuo toisetkin ... sinunkin silmäsi palavat niinkuin heidän. Tiedätkö, mamma, mikä minulle tuottaa kaikkein suurinta mielihyvää tällä hetkellä? Se, ettei minun nyt enää, niinkuin viime kesänä, tarvitse hävetä Lönnrotia, vaikka taas makaankin näillä pehmeillä patjoilla.
Ruuhet ovat ihan kuivana, niissä ei tänä iltana ole veden tilkkaa ollut. Saisit sinäkin vain emännän taloon toimittaa." "Tuo on se vanha veisu, jota äiti aina veisaa minulle, kun hätääntyy. Menkää nyt, äiti hyvä, Siirosen kanssa tupaan, kyllä minä lehmistä huolen pidän." Emäntä läksi vieraansa parissa, ja Mauri jäi itse lehmiä juottamaan. "Istukaa, kanttori hyvä", kehotti emäntä.
Mene sinäkin Lyyli Helenan kanssa. Sinä olet istunut koko päivän sisällä, saisit mennä hiukkasen jaloittelemaan
Päivän Sana
Muut Etsivät