Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Risto arvelee, että hänen oikeastaan pitäisi vastaaman: "Ei mokomaa tuhmaa toista ollut;" vaan kyyneleet purskahtavat hänen silmistään ja, syvästi liikutettuna, kuiskaisee hän: "Ei toista niin hyvää ihmistä mailmassa ollut!" Huononpäiväisessä ullakossa, jonka särkyneiden ruutujen kautta tuuli vinkueli sisään, makasi noin neljäkymmentä vuotta vanha vaimo räsyisellä vuoteella.
Te ette saata ajatuksissakaan loukkaantua siihen, joka niin kovin teitä rakasti ja vieläkin rakastaa." "Niin, niin! Se on aivan niin, kuin minä ajattelin!" huudahti Nastjenka ja ilo loisti hänen silmistään. "Oi, te päästätte minut epäilyksestäni, Jumala itse on lähettänyt teidät minulle, kiitän, kiitän teitä!" "Miksi?
"Onpa minulla komea vaari ja mummo; miks'ette ennen ole tulleet meille? Nyt on minulla kaksi vaaria ja mummoa", sanoi pikku Mauno lapsen viattomuudessaan. "Hyvä Jumala noita viattomia lapsiakin!" sanoi Mauno, ottaen pojan syliinsä, ja kyyneleet valahtivat silmistään.
Tuollainen näykkimishalu pisti hänelle vihaksi, otsa rypistyi ja leuka rupesi väkättämään. Vasta hetken kuluttua sai hän vastanneeksi: Katsoppas miestä, sydämmellesikö kävi, kun sinulta harri pääsi ja multa ei päässytkään? Paavola käänsi päänsä kohti; katkerinta vihaa liekitsi hänen syvälle painuneista silmistään ja kalman harmaista kasvoistaan.
Minusta näytti äitini syväkäs hymyily saarnalta, sillä hänestä voin todellakin sanoa, että hän "eli Jeesuksessa". Neuvoksetar vaikeni, pyyhkäisten muutamia kyyneleitä kirkkaista, ruskeista silmistään. Kiitoksia, kummitäti, sanoi Anna; sinä arimoit minulle kauniin kuvan.
Vihdoin näytti siltä kuin olisi hän huomannut minut, mutta Jumala meitä auttakoon! luulenpa, että neiti piti minua hänenä, lapsikulta. »Franziska», huusi hän, silmät minuun kääntyneinä, »olenko nyt onnellinen?» Sitten hän tuijotti kattoon ja taas: »Olenko nyt onnellinen?» Sitten hän pyyhki kyyneleitä silmistään ja hymyili ja kysyi taas minulta: »Franziska, olenko nyt onnellinen?» Totisesti, en tiennyt, kuinka oli laitani.
Silloin hän aina nauroi, hänen käsivartensa kurottuivat minua kohti, ja hän sanoi minua suloiseksi metafyysikokseen. Ja sellaisissa tilaisuuksissa tuo väsähtänyt ilme aina katosi hänen silmistään, ja niihin ilmestyi rakkauden onnen loiste, joka sellaisenaan kelpasi riittäväksi todistukseksi hänen kuolemattomuudestaan. Hän tapasi niinikään sanoa minua dualistikseen.
Onko hän täällä? Ei, ne muuten vaan. Ehkä saan muuttaa täällä tuvassa kuivaa ylleni. Olkaa hyvä, mutta tulkaa sitten ylös. Muutettuaan vaatteet meni Antero päärakennukseen. Mutta minne Lauri jäi? Niin, tässä on teille häneltä kirje. Hanna luki sen ja punastui ja pyyhki kyyneleen silmistään. Onko Hedda hyvinkin sairas? Kai hän on, koska Lauri kutsuu minua heti tulemaan ... voi, voi...
Muistanpa, kun kerran heiluin Suomen immen kultaisissa kiharoissa; ja vaikka kauneuden ruhtinattareksi mua sanotaan, himmeni kuitenkin kauneuteni hänen suloutensa rinnalla. Otsallaan asui liljan puhtaus, silmistään loisti muistikukan hempeys ja poskiensa hohde oli ihana kuin iltarusko taivaalla. Hänen purppurahuuliltaan vaan yleviä ajatuksia sanojen muodossa valui ulos maailmaan.
Petu koetteli tyynnytellä häntä mitä sopivimmilla selityksillä, mutta kun ne menivät hukkaan, vahvisti hän sitä kaikki lupaavaa rakkausvalaansa ja oli niin miellyttävän hyvä, kuin näin yhtäkkiä osasi olla. Viija pyyhki silmistään vedet ja lupasi puolestaan rakastaa miestään hyvin paljon ja olla iloinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät