Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Mutta vaikka hänen kertomuksensa oli pitkä, kuuntelimme me sen jännityksellä loppuun asti. Näin hän puhui: Minä en näe mitään. Minun edessäni on aina se, mitä te sanotte pimeydeksi tai tyhjyydeksi. Koettakaa kuvailla minun asemaani. Pankaa silmänne kiinni. En minä myöskään kuule mitään. Niin että ympärilläni on myöskin aina täydellinen äänettömyys; te sanotte semmoista haudan hiljaisuudeksi.
KUNINGATAR. Teidän silmänne välkkyy kuin haukan; minuako te vainootte? BOTHWELL. Niin, lemmellä palavammalla, kuin kesän kuumuus, jota pakenitte tänne suojaan. KUNINGATAR. Bothwell, minä olen uskonut itseni teille. BOTHWELL. Te olette uskoneet minulle niin paljon, että teidän täytyy uskoa minulle kaikki. KUNINGATAR. Se ei olisi hyvä meille kummallekaan.
Siitä päästyään hän kääntyi kankaittensa takana oleviin tyttöihinsä ja sanoi: "Kuulkaapas, se teidän päivällinen arpaesineenne on se Korpelan seppä, se Harjulan Marian mies, josta olette kuulleet, kuinka se Mariansa tähden lähti kotoaan pois... Eikös lieteen katso silmänne kun ukkomiehestä löitte arpaa." "Vähätpä katsoisi lieteen.
Te tahdotte kiusata poikaanne niin kauan, kunnes hän nai teidän tahtonne mukaan, ja kun sitten häät ovat ohi ja te miehinenne olette eläkkeellä nuorten luona, niin tulette saamaan silmänne auki ja näkemään, mitä te tällä oikeastaan voitatte. Rauhan ja yksimielisyyden sijasta on teillä riitaa ja eripuraisuutta, ja kun lapset tappelevat, niin kyllä te nämä minun sanani tosiksi uskotte.
AKKA. Herran rauha teille, kunnioitettavat fröökinät! ELMA. Olkaat tervehditty, vanha eukko! Kauvan olette olleet näkymätönnä seuduillamme. AKKA. Sentähden tuon terveisiä avaralta maailmalta. ELMA. Vieläkö katsahtaa silmänne yhtä tarkasti kuin ennen kämmenen piirroksiin, joihin, niinkuin sanotaan, on kirjoitettuna elämämme kohtalo? AKKA. Olenpa jo kovin vanha, fröökinäni, vanha.
Vanha Sanna kurkisteli linnan kylkirakennuksen nurkan takaa, jonne hän oli asettunut tähystelemään, ja korotti rohkeasti äänensä, kun ei hovimestaria enää näkynyt. Mitä nyt, mestari Pietari! huusi hän isolla äänellä, onko itse ilkeä pelsepuupi mennyt teihin ja kääntänyt silmänne, niin että juoksette tuon viheriän takin perässä niinkuin sonni punaisen huivin perässä?
EEVA. Päästän teidät synnintunnosta. KARIHAARA. Ei se ole sillä hyvä, että te päästätte. Meidän on lähdettävä kaupunkiin. Minun ainakin. EEVA. Istukaa kaikessa rauhassa. Istutteko te kaikessa rauhassa? EEVA. Eikö teidän tarkka silmänne näe? Te odotatte kapteeni Varjakkaa tänne? Mutta minkä vuoksi hän ei ole jo tullut? ELVIIRA ja HILMA ovat tulleet maantieltä puistikkoon.
Niin, niin, jatkoi hän ... tälle kentälle, jonka keskellä lippumme niin iloisesti liehuu, vaikka se on kielletty siinä liehumasta. Ette taida sitä vielä oikein erottaa. Mutta katsokaahan hyvin tarkkaan, teroittakaa kaikki yht'aikaa silmänne samaan paikkaan, tuon pitkän tangon nenään, joka on tuossa keskellä kenttää...
Oh, Gospodin, ette tiedä mikä pelättävä luonnonilmiö lumimyrsky on täällä äärettömillä kankaillamme, virkkoi isäntä. Itse tähtenne pyydän teitä jäämään. Te eksytte teiltä ja poluilta, kun myrsky äkkiä nousee ja tupruavat lumijoukot peittävät silmänne! Pah, liikoja laskette, vastasi Feliks väliä-pitämättä. En ole mikään vasta-alkaja ja olen joka ilmaan tottunut.
Nimittäkää minulle se heittiö, joka on saattanut teidän suloiset silmänne itkemään. Ken teille on sanonut että minä olen itkenyt? kysyi hän. Minusta näyttää... Minun laiseni naiset eivät itke, sanoi mylady. Sitä parempi! Mutta sanokaapa, mikä hänen nimensä on. Tietäkää että hänen nimensä on koko minun salaisuuteni. Täytyyhän minun toki tietää hänen nimensä.
Päivän Sana
Muut Etsivät