Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. elokuuta 2024


"Siitäkö, joka on renkinä pappilassa?" kysyi Arne, otti piipun suustaan ja katseli vaimoansa suurin silmin. "Häntä minä tarkoitin", kysyi Kari tyynesti eikä liikahtanut tuolilta.

Niistä olet kaikille kehunut ... minulle ja monelle muulle, mutta minulle viimeksi. Milloinka minä olen sinulle kehunut? Elä sinä valehtele, minä en ole kehunut kenellekään! Olet kehunut ja jos et olisikaan, niin näkisihän sen sinun rakennuksistasikin ja kaikista laitoksistasi. Siitäkö minua verotetaan, että minä rakennan ja laittelen? Siitäkö minua verotetaan? Häh? Siitä ne sinun varasi näkee!

KAUPPANEUVOS. Tyttö on myöskin suostunut, jonka vuoksi olette nyt niinkuin kihloissa. Ja toivoakseni tulet olemaan tyytyväinen morsiameesi. Tyytyväinen? Siitäkö sinä välität! KAUPPANEUVOS. Kaikki on siis selvillä. Minä kutsun naiset tänne, niin saatte tehdä tuttavuutta. HEIKKI. Naiset? Onko niitä siis useampia? KAUPPANEUVOS. Niitä on kaksi. HEIKKI. Hiisi vieköön! Se toinen on varmaankin minulle.

Hänen mielialansa suli sointuvasti tähän metsän helkkeeseen ja säänteli sanoiksi ja ajatuksiksi hurjan laulelon. Luonto huokaa välttämättömyyden lain alla. Pilvet tuolla ylhäällä eivät itse ohjaa kulkuansa, aallot eivät omasta ehdostansa tanssiele mylleröivällä järvellä; niitä ajaa sokea välttämättömyys. Ja siitäkö laista ihminen kaikkien luotujen joukosta vain olisi vapaa! Erhetystä se on.

Tyttö-ajoiltaan? Mistä minä sen tiedän, kun en ole häntä tyttönä nähnytkään. Ka, hupsuko minä olen. Ethän sinä, näet . Vaan sanoppas, oliko siellä kuinka köyhää ja puutteellista? Siitäkö nyt rupesin selkoa ottamaan. Hetihän sen huomaa, jolla kerran on silmät päässä. Mene itse katsomaan, kohtapa täältä pääset vapaaksi. Sen teenkin aivan varmaan. Aivan, aivan varmaan. Mutta lapset, näitkö niitä?

HILMA. Selitä toki, että ymmärrän suuttua ja sitten antaa anteeksi. NEITSY JANNE. Hilma, minä sinua rakastan. HILMA. Ja siitäkö minun pitäisi olla vihassa? Sinähän vaadit tavattomia! NEITSY JANNE. Mutta minähän sinua eilen siellä tanssiaisissa loukkasin pahoin: muistolahjasi toin sinulle takaisin ja sillä tavoin. HILMA. Minä siitä olin iloinen. Sillä siitä huomasin, että sinä minusta pidät.

Minä olen, sanoi hän, vähää vaille viidenkymmenen vanha, minulla on nainut poika, eikä minua vielä ikinä ole lyöty, mutta nyt tuo Jussi, pisanaama, hankki minulle raipat, ja siitäkö minun tulisi vielä häntä kumarrella! Kyllä tässä jo on kylliksi ... kyllä Jussi minua vielä muistaa. Kaapon ääni taas vapisi; hän ei voinut enää puhua, kääntyi selin ja lähti ulos.

Joutaahan olla, mitä tuo tuosta arvelee", tuumiskeli mummo ja heittäysi sängyn päälle kyljelleen. Vähän ajan päästä rupesi mummo haukottelemaan ja pyörtyi. Elsa ja rouva juoksivat maisteria hakemaan ja rouva sanoi: "Hän pyörtyi jo, miten hengenkin kanssa käynee!" "Siitäkö piipun ihvestä se nyt akka pyörtyi?" Sen sanan päälle nousi maisteri ylös ja meni kyökkiin juoksujalassa.

"Minä haastan miehen oikeuteen, uhraan mitä tahansa saadakseni hänet masennetuksi..." Mutta sitten seurasi kauhistava vastakohta: hän vaipui velttoon, toivottomaan epätoivoon. "Mistä hänet haastaisin oikeuteen, mistä häntä syyttäisin? Siitäkö, että hän sanoi totuuden, jonka minä salasin?" Mutta kuinka oli tuo huhu päässyt liikkeelle?

Eihän niitä tahdo kärsiä katsella paljon ollenkaan. Varsinkaan tällä toisella. HOMSANTUU. Mutta rohdot ja voiteet? Eikö niistä ole apua? RISTO. Mitäs tyhjää. Kahta hullummin rupesi vain kirvelemään. HOMSANTUU. Miksi et minulle kosta, Risto? Ottaisit puukkosi ja pistäisit sen rintaani. RISTO. Johan nyt. Siitäkö ne sitten paranisivat.

Päivän Sana

chillinglyn

Muut Etsivät